huipentua

Finnish

Etymology

huipenta- +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhui̯pentuɑˣ/, [ˈhui̯pe̞n̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): hui‧pen‧tu‧a
  • Hyphenation(key): hui‧pen‧tua

Verb

huipentua

  1. (intransitive) to culminate [with illative ‘in’]
    Kansalaisten valvonta huipentuu uuskieleen (newspeak).
    Surveillance of the citizens culminates in newspeak.
  2. (intransitive, rare) to narrow (to get narrower)

Conjugation

Inflection of huipentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huipennun en huipennu 1st sing. olen huipentunut en ole huipentunut
2nd sing. huipennut et huipennu 2nd sing. olet huipentunut et ole huipentunut
3rd sing. huipentuu ei huipennu 3rd sing. on huipentunut ei ole huipentunut
1st plur. huipennumme emme huipennu 1st plur. olemme huipentuneet emme ole huipentuneet
2nd plur. huipennutte ette huipennu 2nd plur. olette huipentuneet ette ole huipentuneet
3rd plur. huipentuvat eivät huipennu 3rd plur. ovat huipentuneet eivät ole huipentuneet
passive huipennutaan ei huipennuta passive on huipennuttu ei ole huipennuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huipennuin en huipentunut 1st sing. olin huipentunut en ollut huipentunut
2nd sing. huipennuit et huipentunut 2nd sing. olit huipentunut et ollut huipentunut
3rd sing. huipentui ei huipentunut 3rd sing. oli huipentunut ei ollut huipentunut
1st plur. huipennuimme emme huipentuneet 1st plur. olimme huipentuneet emme olleet huipentuneet
2nd plur. huipennuitte ette huipentuneet 2nd plur. olitte huipentuneet ette olleet huipentuneet
3rd plur. huipentuivat eivät huipentuneet 3rd plur. olivat huipentuneet eivät olleet huipentuneet
passive huipennuttiin ei huipennuttu passive oli huipennuttu ei ollut huipennuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huipentuisin en huipentuisi 1st sing. olisin huipentunut en olisi huipentunut
2nd sing. huipentuisit et huipentuisi 2nd sing. olisit huipentunut et olisi huipentunut
3rd sing. huipentuisi ei huipentuisi 3rd sing. olisi huipentunut ei olisi huipentunut
1st plur. huipentuisimme emme huipentuisi 1st plur. olisimme huipentuneet emme olisi huipentuneet
2nd plur. huipentuisitte ette huipentuisi 2nd plur. olisitte huipentuneet ette olisi huipentuneet
3rd plur. huipentuisivat eivät huipentuisi 3rd plur. olisivat huipentuneet eivät olisi huipentuneet
passive huipennuttaisiin ei huipennuttaisi passive olisi huipennuttu ei olisi huipennuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huipennu älä huipennu 2nd sing. — —
3rd sing. huipentukoon älköön huipentuko 3rd sing. olkoon huipentunut älköön olko huipentunut
1st plur. huipentukaamme älkäämme huipentuko 1st plur. — —
2nd plur. huipentukaa älkää huipentuko 2nd plur. — —
3rd plur. huipentukoot älkööt huipentuko 3rd plur. olkoot huipentuneet älkööt olko huipentuneet
passive huipennuttakoon älköön huipennuttako passive olkoon huipennuttu älköön olko huipennuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huipentunen en huipentune 1st sing. lienen huipentunut en liene huipentunut
2nd sing. huipentunet et huipentune 2nd sing. lienet huipentunut et liene huipentunut
3rd sing. huipentunee ei huipentune 3rd sing. lienee huipentunut ei liene huipentunut
1st plur. huipentunemme emme huipentune 1st plur. lienemme huipentuneet emme liene huipentuneet
2nd plur. huipentunette ette huipentune 2nd plur. lienette huipentuneet ette liene huipentuneet
3rd plur. huipentunevat eivät huipentune 3rd plur. lienevät huipentuneet eivät liene huipentuneet
passive huipennuttaneen ei huipennuttane passive lienee huipennuttu ei liene huipennuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huipentua present huipentuva huipennuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huipentuakseni huipentuaksemme
2nd huipentuaksesi huipentuaksenne
3rd huipentuakseen
huipentuaksensa
past huipentunut huipennuttu
2nd inessive2 huipentuessa huipennuttaessa agent4 huipentuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huipentuessani huipentuessamme
2nd huipentuessasi huipentuessanne
3rd huipentuessaan
huipentuessansa
negative huipentumaton
instructive huipentuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive huipentumassa —
elative huipentumasta —
illative huipentumaan —
adessive huipentumalla —
abessive huipentumatta —
instructive huipentuman huipennuttaman
4th3 verbal noun huipentuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huipentumaisillani huipentumaisillamme
2nd huipentumaisillasi huipentumaisillanne
3rd huipentumaisillaan
huipentumaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.