hyväntekijä

Finnish

Etymology

hyvän +‎ tekijä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhyʋænˌtekijæ/, [ˈhyʋæn̪ˌt̪e̞k̟ijæ]
  • Rhymes: -ekijæ
  • Syllabification(key): hy‧vän‧te‧ki‧jä
  • Hyphenation(key): hyvän‧teki‧jä

Noun

hyväntekijä

  1. benefactor (someone who performs good or noble deeds; somebody who gives to a charity)

Declension

Inflection of hyväntekijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative hyväntekijä hyväntekijät
genitive hyväntekijän hyväntekijöiden
hyväntekijöitten
partitive hyväntekijää hyväntekijöitä
illative hyväntekijään hyväntekijöihin
singular plural
nominative hyväntekijä hyväntekijät
accusative nom. hyväntekijä hyväntekijät
gen. hyväntekijän
genitive hyväntekijän hyväntekijöiden
hyväntekijöitten
hyväntekijäin rare
partitive hyväntekijää hyväntekijöitä
inessive hyväntekijässä hyväntekijöissä
elative hyväntekijästä hyväntekijöistä
illative hyväntekijään hyväntekijöihin
adessive hyväntekijällä hyväntekijöillä
ablative hyväntekijältä hyväntekijöiltä
allative hyväntekijälle hyväntekijöille
essive hyväntekijänä hyväntekijöinä
translative hyväntekijäksi hyväntekijöiksi
abessive hyväntekijättä hyväntekijöittä
instructive — hyväntekijöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hyväntekijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntekijäni hyväntekijäni
accusative nom. hyväntekijäni hyväntekijäni
gen. hyväntekijäni
genitive hyväntekijäni hyväntekijöideni
hyväntekijöitteni
hyväntekijäini rare
partitive hyväntekijääni hyväntekijöitäni
inessive hyväntekijässäni hyväntekijöissäni
elative hyväntekijästäni hyväntekijöistäni
illative hyväntekijääni hyväntekijöihini
adessive hyväntekijälläni hyväntekijöilläni
ablative hyväntekijältäni hyväntekijöiltäni
allative hyväntekijälleni hyväntekijöilleni
essive hyväntekijänäni hyväntekijöinäni
translative hyväntekijäkseni hyväntekijöikseni
abessive hyväntekijättäni hyväntekijöittäni
instructive — —
comitative — hyväntekijöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntekijäsi hyväntekijäsi
accusative nom. hyväntekijäsi hyväntekijäsi
gen. hyväntekijäsi
genitive hyväntekijäsi hyväntekijöidesi
hyväntekijöittesi
hyväntekijäisi rare
partitive hyväntekijääsi hyväntekijöitäsi
inessive hyväntekijässäsi hyväntekijöissäsi
elative hyväntekijästäsi hyväntekijöistäsi
illative hyväntekijääsi hyväntekijöihisi
adessive hyväntekijälläsi hyväntekijöilläsi
ablative hyväntekijältäsi hyväntekijöiltäsi
allative hyväntekijällesi hyväntekijöillesi
essive hyväntekijänäsi hyväntekijöinäsi
translative hyväntekijäksesi hyväntekijöiksesi
abessive hyväntekijättäsi hyväntekijöittäsi
instructive — —
comitative — hyväntekijöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntekijämme hyväntekijämme
accusative nom. hyväntekijämme hyväntekijämme
gen. hyväntekijämme
genitive hyväntekijämme hyväntekijöidemme
hyväntekijöittemme
hyväntekijäimme rare
partitive hyväntekijäämme hyväntekijöitämme
inessive hyväntekijässämme hyväntekijöissämme
elative hyväntekijästämme hyväntekijöistämme
illative hyväntekijäämme hyväntekijöihimme
adessive hyväntekijällämme hyväntekijöillämme
ablative hyväntekijältämme hyväntekijöiltämme
allative hyväntekijällemme hyväntekijöillemme
essive hyväntekijänämme hyväntekijöinämme
translative hyväntekijäksemme hyväntekijöiksemme
abessive hyväntekijättämme hyväntekijöittämme
instructive — —
comitative — hyväntekijöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntekijänne hyväntekijänne
accusative nom. hyväntekijänne hyväntekijänne
gen. hyväntekijänne
genitive hyväntekijänne hyväntekijöidenne
hyväntekijöittenne
hyväntekijäinne rare
partitive hyväntekijäänne hyväntekijöitänne
inessive hyväntekijässänne hyväntekijöissänne
elative hyväntekijästänne hyväntekijöistänne
illative hyväntekijäänne hyväntekijöihinne
adessive hyväntekijällänne hyväntekijöillänne
ablative hyväntekijältänne hyväntekijöiltänne
allative hyväntekijällenne hyväntekijöillenne
essive hyväntekijänänne hyväntekijöinänne
translative hyväntekijäksenne hyväntekijöiksenne
abessive hyväntekijättänne hyväntekijöittänne
instructive — —
comitative — hyväntekijöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hyväntekijänsä hyväntekijänsä
accusative nom. hyväntekijänsä hyväntekijänsä
gen. hyväntekijänsä
genitive hyväntekijänsä hyväntekijöidensä
hyväntekijöittensä
hyväntekijäinsä rare
partitive hyväntekijäänsä hyväntekijöitään
hyväntekijöitänsä
inessive hyväntekijässään
hyväntekijässänsä 		hyväntekijöissään
hyväntekijöissänsä
elative hyväntekijästään
hyväntekijästänsä 		hyväntekijöistään
hyväntekijöistänsä
illative hyväntekijäänsä hyväntekijöihinsä
adessive hyväntekijällään
hyväntekijällänsä 		hyväntekijöillään
hyväntekijöillänsä
ablative hyväntekijältään
hyväntekijältänsä 		hyväntekijöiltään
hyväntekijöiltänsä
allative hyväntekijälleen
hyväntekijällensä 		hyväntekijöilleen
hyväntekijöillensä
essive hyväntekijänään
hyväntekijänänsä 		hyväntekijöinään
hyväntekijöinänsä
translative hyväntekijäkseen
hyväntekijäksensä 		hyväntekijöikseen
hyväntekijöiksensä
abessive hyväntekijättään
hyväntekijättänsä 		hyväntekijöittään
hyväntekijöittänsä
instructive — —
comitative — hyväntekijöineen
hyväntekijöinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.