hyvä

From Proto-Finnic *hüvä (compare Estonian hea, Veps hüvä).

• IPA^(key): /ˈhyʋæ/, [ˈhyʋæ]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -yʋæ
• Syllabification^(key): hy‧vä
• Hyphenation^(key): hy‧vä

hyvä (comparative parempi, superlative paras or parhain or parahin)

1. good

   Synonyms: see Thesaurus:hyvä

   1. good (useful for a particular purpose)

      Antonyms: huono, kehno

      1. good (of high quality)
      2. good (competent, skilled, talented) [with inessive or (with verbs) illative of third infinitive ‘at’]

         hyvä uinnissa / hyvä uimaan ― good at swimming

      3. good (effective, that has the desired effect)
      4. good (beneficial; worthwhile, helpful)
      5. good (of food, edible; not stale or rotten)
   2. good (acting in the interest of good; ethical good intentions)

      Antonym: paha

      Kaikilla on taito tehdä hyvää. ― Everyone has the ability to do good (deeds).

   3. good (healthful, healthy, promoting health) (usually in the translative singular)

      Antonym: paha

      olla hyväksi jollekulle ― to be good/healthy for someone

      Lämmin tee tekee hyvää kurkkukivulle. ― Warm tea is good for a sore throat.

   4. good (pleasant, agreeable)

      Antonym: huono

      Minun tekee hyvää käydä välillä lenkillä. ― It feels good to take a walk every once a while.

   5. good (of food: having a particularly pleasant taste; of a smell: particularly fragrant)

      Antonym: paha

   6. good (favorable, auspicious)

      Antonyms: huono, paha

      ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin ― every misfortune has a fortune, every cloud has a silver lining (literally, “nothing so bad that it doesn't have some good”)

   7. in good health

      Antonym: huono

   8. good (significant, hefty, e.g. of a sum of money)
2. dear (used in various polite forms of address)

   hyvä asiakkaamme... ― dear customer...

   Hyvä lukija! ― Dear reader!

   Hyvät herrat! ― Gentlemen!

3. happy (used in phrases to wish happiness or good fortune at the time of a festival, celebration, or other event or activity)

   Hyvää syntymäpäivää! ― Happy birthday!

   Hyvää itsenäisyyspäivää! ― Happy Independence Day!

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

• “hyvä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

From Proto-Finnic *hüvä. Cognates include Finnish hyvä and Estonian hüva.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhyʋæ/, [ˈhyʋæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhyʋæ/, [ˈhyʋæ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈhyʋæ/, [ˈhyʋæ]
• Rhymes: -yʋæ
• Hyphenation: hy‧vä

hyvä (comparative paremp)

1. good
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 62:

     Seel on hyvä olla.

     It's good to be there.

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa) [Geography: textbook for Ingrian elementary school third grade (first part)], Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Hyvä oli metsääs.

     It was good in the forest.

   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 29:

     Egle oli hyvä ilma.

     Yesterday the weather was good.

hyvä

1. good, well-being
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hyväks.

     It is also necessary for knowing how the human with his own work conquers the nature and uses it for his own good.

• (antonym(s) of “good”): paha

• paras (“best; favourite”), kurja (“of bad quality”)

• Fedor Tumansky (1790) “гюва”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 679
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 77
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 43
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, page 62

From Proto-Finnic *hüvä. Cognates include Finnish hyvä and Estonian hüva.

• IPA^(key): /ˈhyʋæ/
• Hyphenation: hy‧vä

hyvä (genitive hyvän, partitive hyvyä, comparative parempi / parembi, superlative paraš)

1. good

• A. V. Punzhina (1994) “hüvä”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. M. Zaykov et al. (2015) “хороший”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN