Finnish
Etymology
hyvän + tuulinen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhyʋænˌtuːlinen/, [ˈhyʋæn̪ˌt̪uːline̞n]
- Rhymes: -uːlinen
- Syllabification(key): hy‧vän‧tuu‧li‧nen
- Hyphenation(key): hyvän‧tuuli‧nen
Adjective
hyväntuulinen (comparative hyväntuulisempi, superlative hyväntuulisin)
- cheerful, jovial
Declension
| Inflection of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
|
| nominative
|
hyväntuulinen
|
hyväntuuliset
|
| genitive
|
hyväntuulisen
|
hyväntuulisten
hyväntuulisien
|
| partitive
|
hyväntuulista
|
hyväntuulisia
|
| illative
|
hyväntuuliseen
|
hyväntuulisiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuulinen
|
hyväntuuliset
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuulinen
|
hyväntuuliset
|
| gen.
|
hyväntuulisen
|
| genitive
|
hyväntuulisen
|
hyväntuulisten
hyväntuulisien
|
| partitive
|
hyväntuulista
|
hyväntuulisia
|
| inessive
|
hyväntuulisessa
|
hyväntuulisissa
|
| elative
|
hyväntuulisesta
|
hyväntuulisista
|
| illative
|
hyväntuuliseen
|
hyväntuulisiin
|
| adessive
|
hyväntuulisella
|
hyväntuulisilla
|
| ablative
|
hyväntuuliselta
|
hyväntuulisilta
|
| allative
|
hyväntuuliselle
|
hyväntuulisille
|
| essive
|
hyväntuulisena
|
hyväntuulisina
|
| translative
|
hyväntuuliseksi
|
hyväntuulisiksi
|
| abessive
|
hyväntuulisetta
|
hyväntuulisitta
|
| instructive
|
—
|
hyväntuulisin
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisine
|
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuuliseni
|
hyväntuuliseni
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuuliseni
|
hyväntuuliseni
|
| gen.
|
hyväntuuliseni
|
| genitive
|
hyväntuuliseni
|
hyväntuulisteni
hyväntuulisieni
|
| partitive
|
hyväntuulistani
|
hyväntuulisiani
|
| inessive
|
hyväntuulisessani
|
hyväntuulisissani
|
| elative
|
hyväntuulisestani
|
hyväntuulisistani
|
| illative
|
hyväntuuliseeni
|
hyväntuulisiini
|
| adessive
|
hyväntuulisellani
|
hyväntuulisillani
|
| ablative
|
hyväntuuliseltani
|
hyväntuulisiltani
|
| allative
|
hyväntuuliselleni
|
hyväntuulisilleni
|
| essive
|
hyväntuulisenani
|
hyväntuulisinani
|
| translative
|
hyväntuulisekseni
|
hyväntuulisikseni
|
| abessive
|
hyväntuulisettani
|
hyväntuulisittani
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuulisesi
|
hyväntuulisesi
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuulisesi
|
hyväntuulisesi
|
| gen.
|
hyväntuulisesi
|
| genitive
|
hyväntuulisesi
|
hyväntuulistesi
hyväntuulisiesi
|
| partitive
|
hyväntuulistasi
|
hyväntuulisiasi
|
| inessive
|
hyväntuulisessasi
|
hyväntuulisissasi
|
| elative
|
hyväntuulisestasi
|
hyväntuulisistasi
|
| illative
|
hyväntuuliseesi
|
hyväntuulisiisi
|
| adessive
|
hyväntuulisellasi
|
hyväntuulisillasi
|
| ablative
|
hyväntuuliseltasi
|
hyväntuulisiltasi
|
| allative
|
hyväntuulisellesi
|
hyväntuulisillesi
|
| essive
|
hyväntuulisenasi
|
hyväntuulisinasi
|
| translative
|
hyväntuuliseksesi
|
hyväntuulisiksesi
|
| abessive
|
hyväntuulisettasi
|
hyväntuulisittasi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuulisemme
|
hyväntuulisemme
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuulisemme
|
hyväntuulisemme
|
| gen.
|
hyväntuulisemme
|
| genitive
|
hyväntuulisemme
|
hyväntuulistemme
hyväntuulisiemme
|
| partitive
|
hyväntuulistamme
|
hyväntuulisiamme
|
| inessive
|
hyväntuulisessamme
|
hyväntuulisissamme
|
| elative
|
hyväntuulisestamme
|
hyväntuulisistamme
|
| illative
|
hyväntuuliseemme
|
hyväntuulisiimme
|
| adessive
|
hyväntuulisellamme
|
hyväntuulisillamme
|
| ablative
|
hyväntuuliseltamme
|
hyväntuulisiltamme
|
| allative
|
hyväntuulisellemme
|
hyväntuulisillemme
|
| essive
|
hyväntuulisenamme
|
hyväntuulisinamme
|
| translative
|
hyväntuuliseksemme
|
hyväntuulisiksemme
|
| abessive
|
hyväntuulisettamme
|
hyväntuulisittamme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuulisenne
|
hyväntuulisenne
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuulisenne
|
hyväntuulisenne
|
| gen.
|
hyväntuulisenne
|
| genitive
|
hyväntuulisenne
|
hyväntuulistenne
hyväntuulisienne
|
| partitive
|
hyväntuulistanne
|
hyväntuulisianne
|
| inessive
|
hyväntuulisessanne
|
hyväntuulisissanne
|
| elative
|
hyväntuulisestanne
|
hyväntuulisistanne
|
| illative
|
hyväntuuliseenne
|
hyväntuulisiinne
|
| adessive
|
hyväntuulisellanne
|
hyväntuulisillanne
|
| ablative
|
hyväntuuliseltanne
|
hyväntuulisiltanne
|
| allative
|
hyväntuulisellenne
|
hyväntuulisillenne
|
| essive
|
hyväntuulisenanne
|
hyväntuulisinanne
|
| translative
|
hyväntuuliseksenne
|
hyväntuulisiksenne
|
| abessive
|
hyväntuulisettanne
|
hyväntuulisittanne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyväntuulisensa
|
hyväntuulisensa
|
| accusative
|
nom.
|
hyväntuulisensa
|
hyväntuulisensa
|
| gen.
|
hyväntuulisensa
|
| genitive
|
hyväntuulisensa
|
hyväntuulistensa
hyväntuulisiensa
|
| partitive
|
hyväntuulistaan
hyväntuulistansa
|
hyväntuulisiaan
hyväntuulisiansa
|
| inessive
|
hyväntuulisessaan
hyväntuulisessansa
|
hyväntuulisissaan
hyväntuulisissansa
|
| elative
|
hyväntuulisestaan
hyväntuulisestansa
|
hyväntuulisistaan
hyväntuulisistansa
|
| illative
|
hyväntuuliseensa
|
hyväntuulisiinsa
|
| adessive
|
hyväntuulisellaan
hyväntuulisellansa
|
hyväntuulisillaan
hyväntuulisillansa
|
| ablative
|
hyväntuuliseltaan
hyväntuuliseltansa
|
hyväntuulisiltaan
hyväntuulisiltansa
|
| allative
|
hyväntuuliselleen
hyväntuulisellensa
|
hyväntuulisilleen
hyväntuulisillensa
|
| essive
|
hyväntuulisenaan
hyväntuulisenansa
|
hyväntuulisinaan
hyväntuulisinansa
|
| translative
|
hyväntuulisekseen
hyväntuuliseksensa
|
hyväntuulisikseen
hyväntuulisiksensa
|
| abessive
|
hyväntuulisettaan
hyväntuulisettansa
|
hyväntuulisittaan
hyväntuulisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyväntuulisineen
hyväntuulisinensa
|
|
Derived terms
Further reading