| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
hyvänolontunteensa
|
hyvänolontunteensa
|
| accusative
|
nom.
|
hyvänolontunteensa
|
hyvänolontunteensa
|
| gen.
|
hyvänolontunteensa
|
| genitive
|
hyvänolontunteensa
|
hyvänolontunteidensa hyvänolontunteittensa
|
| partitive
|
hyvänolontunnettaan hyvänolontunnettansa
|
hyvänolontunteitaan hyvänolontunteitansa
|
| inessive
|
hyvänolontunteessaan hyvänolontunteessansa
|
hyvänolontunteissaan hyvänolontunteissansa
|
| elative
|
hyvänolontunteestaan hyvänolontunteestansa
|
hyvänolontunteistaan hyvänolontunteistansa
|
| illative
|
hyvänolontunteeseensa
|
hyvänolontunteisiinsa hyvänolontunteihinsa
|
| adessive
|
hyvänolontunteellaan hyvänolontunteellansa
|
hyvänolontunteillaan hyvänolontunteillansa
|
| ablative
|
hyvänolontunteeltaan hyvänolontunteeltansa
|
hyvänolontunteiltaan hyvänolontunteiltansa
|
| allative
|
hyvänolontunteelleen hyvänolontunteellensa
|
hyvänolontunteilleen hyvänolontunteillensa
|
| essive
|
hyvänolontunteenaan hyvänolontunteenansa
|
hyvänolontunteinaan hyvänolontunteinansa
|
| translative
|
hyvänolontunteekseen hyvänolontunteeksensa
|
hyvänolontunteikseen hyvänolontunteiksensa
|
| abessive
|
hyvänolontunteettaan hyvänolontunteettansa
|
hyvänolontunteittaan hyvänolontunteittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
hyvänolontunteineen hyvänolontunteinensa
|