iättää

Ingrian

Etymology

From ittää (“to sprout”) +‎ -ttää.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈiætːæː/, [ˈiætːæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈiætːæː/, [ˈiætːæː]
  • Rhymes: -iætːæː
  • Hyphenation: i‧ät‧tää

Verb

iättää

  1. (transitive) to sprout

Conjugation

Conjugation of iättää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular iätän en iätä 1st singular oon iättänt, oon iättänyt en oo iättänt, en oo iättänyt
2nd singular iätät et iätä 2nd singular oot iättänt, oot iättänyt et oo iättänt, et oo iättänyt
3rd singular iättää ei iätä 3rd singular ono iättänt, ono iättänyt ei oo iättänt, ei oo iättänyt
1st plural iätämmä emmä iätä 1st plural oomma iättänneet emmä oo iättänneet
2nd plural iätättä että iätä 2nd plural ootta iättänneet että oo iättänneet
3rd plural iättäät1), iättävät2), iätettää evät iätä, ei iätetä 3rd plural ovat iättänneet evät oo iättänneet, ei oo iätetty
impersonal iätettää ei iätetä impersonal ono iätetty ei oo iätetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular iätin en iättänt, en iättänyt 1st singular olin iättänt, olin iättänyt en olt iättänt, en olt iättänyt
2nd singular iätit et iättänt, et iättänyt 2nd singular olit iättänt, olit iättänyt et olt iättänt, et olt iättänyt
3rd singular iätti ei iättänt, ei iättänyt 3rd singular oli iättänt, oli iättänyt ei olt iättänt, ei olt iättänyt
1st plural iätimmä emmä iättänneet 1st plural olimma iättänneet emmä olleet iättänneet
2nd plural iätittä että iättänneet 2nd plural olitta iättänneet että olleet iättänneet
3rd plural iättiit1), iättivät2), iätettii evät iättänneet, ei iätetty 3rd plural olivat iättänneet evät olleet iättänneet, ei olt iätetty
impersonal iätettii ei iätetty impersonal oli iätetty ei olt iätetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular iättäisin en iättäis 1st singular olisin iättänt, olisin iättänyt en olis iättänt, en olis iättänyt
2nd singular iättäisit, iättäist1) et iättäis 2nd singular olisit iättänt, olisit iättänyt et olis iättänt, et olis iättänyt
3rd singular iättäis ei iättäis 3rd singular olis iättänt, olis iättänyt ei olis iättänt, ei olis iättänyt
1st plural iättäisimmä emmä iättäis 1st plural olisimma iättänneet emmä olis iättänneet
2nd plural iättäisittä että iättäis 2nd plural olisitta iättänneet että olis iättänneet
3rd plural iättäisiit1), iättäisivät2), iätettäis evät iättäis, ei iätettäis 3rd plural olisivat iättänneet evät olis iättänneet, ei olis iätetty
impersonal iätettäis ei iätettäis impersonal olis iätetty ei olis iätetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular iätä elä iätä 2nd singular oo iättänt, oo iättänyt elä oo iättänt, elä oo iättänyt
3rd singular iättäkköö elköö iättäkö 3rd singular olkoo iättänt, olkoo iättänyt elköö olko iättänt, elköö olko iättänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural iättäkkää elkää iättäkö 2nd plural olkaa iättänneet elkää olko iättänneet
3rd plural iättäkkööt elkööt iättäkö, elköö iätettäkö 3rd plural olkoot iättänneet elkööt olko iättänneet, elköö olko iätetty
impersonal iätettäköö elköö iätettäkö impersonal olkoo iätetty elköö olko iätetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular iättänen en iättäne
2nd singular iättänet et iättäne
3rd singular iättännöö ei iättäne
1st plural iättänemmä emmä iättäne
2nd plural iättänettä että iättäne
3rd plural iättännööt evät iättäne, ei iätettäne
impersonal iätettänöö ei iätettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st iättää present iättävä iätettävä
2nd inessive iättäes past iättänt, iättänyt iätetty
instructive iättäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (iättäkkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative iättämmää
inessive iättämäs
elative iättämäst
abessive iättämätä
4th nominative iättämiin
partitive iättämistä, iättämist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 98
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.