irtipäässyt

Finnish

Etymology

irti +‎ päässyt

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈirti(ˣ)ˌpæːsːyt/, [ˈirt̪i(p̚)ˌpæːs̠ːyt̪]
  • Rhymes: -æːsːyt
  • Syllabification(key): ir‧ti‧pääs‧syt
  • Hyphenation(key): irti‧päässyt

Adjective

irtipäässyt

  1. that got loose or has gotten loose

Declension

Inflection of irtipäässyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative irtipäässyt irtipäässeet
genitive irtipäässeen irtipäässeiden
irtipäässeitten
partitive irtipäässyttä irtipäässeitä
illative irtipäässeeseen irtipäässeisiin
irtipäässeihin
singular plural
nominative irtipäässyt irtipäässeet
accusative nom. irtipäässyt irtipäässeet
gen. irtipäässeen
genitive irtipäässeen irtipäässeiden
irtipäässeitten
partitive irtipäässyttä irtipäässeitä
inessive irtipäässeessä irtipäässeissä
elative irtipäässeestä irtipäässeistä
illative irtipäässeeseen irtipäässeisiin
irtipäässeihin
adessive irtipäässeellä irtipäässeillä
ablative irtipäässeeltä irtipäässeiltä
allative irtipäässeelle irtipäässeille
essive irtipäässeenä irtipäässeinä
translative irtipäässeeksi irtipäässeiksi
abessive irtipäässeettä irtipäässeittä
instructive — irtipäässein
comitative — irtipäässeine
Possessive forms of irtipäässyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative irtipäässeeni irtipäässeeni
accusative nom. irtipäässeeni irtipäässeeni
gen. irtipäässeeni
genitive irtipäässeeni irtipäässeideni
irtipäässeitteni
partitive irtipäässyttäni irtipäässeitäni
inessive irtipäässeessäni irtipäässeissäni
elative irtipäässeestäni irtipäässeistäni
illative irtipäässeeseeni irtipäässeisiini
irtipäässeihini
adessive irtipäässeelläni irtipäässeilläni
ablative irtipäässeeltäni irtipäässeiltäni
allative irtipäässeelleni irtipäässeilleni
essive irtipäässeenäni irtipäässeinäni
translative irtipäässeekseni irtipäässeikseni
abessive irtipäässeettäni irtipäässeittäni
instructive — —
comitative — irtipäässeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative irtipäässeesi irtipäässeesi
accusative nom. irtipäässeesi irtipäässeesi
gen. irtipäässeesi
genitive irtipäässeesi irtipäässeidesi
irtipäässeittesi
partitive irtipäässyttäsi irtipäässeitäsi
inessive irtipäässeessäsi irtipäässeissäsi
elative irtipäässeestäsi irtipäässeistäsi
illative irtipäässeeseesi irtipäässeisiisi
irtipäässeihisi
adessive irtipäässeelläsi irtipäässeilläsi
ablative irtipäässeeltäsi irtipäässeiltäsi
allative irtipäässeellesi irtipäässeillesi
essive irtipäässeenäsi irtipäässeinäsi
translative irtipäässeeksesi irtipäässeiksesi
abessive irtipäässeettäsi irtipäässeittäsi
instructive — —
comitative — irtipäässeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative irtipäässeemme irtipäässeemme
accusative nom. irtipäässeemme irtipäässeemme
gen. irtipäässeemme
genitive irtipäässeemme irtipäässeidemme
irtipäässeittemme
partitive irtipäässyttämme irtipäässeitämme
inessive irtipäässeessämme irtipäässeissämme
elative irtipäässeestämme irtipäässeistämme
illative irtipäässeeseemme irtipäässeisiimme
irtipäässeihimme
adessive irtipäässeellämme irtipäässeillämme
ablative irtipäässeeltämme irtipäässeiltämme
allative irtipäässeellemme irtipäässeillemme
essive irtipäässeenämme irtipäässeinämme
translative irtipäässeeksemme irtipäässeiksemme
abessive irtipäässeettämme irtipäässeittämme
instructive — —
comitative — irtipäässeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative irtipäässeenne irtipäässeenne
accusative nom. irtipäässeenne irtipäässeenne
gen. irtipäässeenne
genitive irtipäässeenne irtipäässeidenne
irtipäässeittenne
partitive irtipäässyttänne irtipäässeitänne
inessive irtipäässeessänne irtipäässeissänne
elative irtipäässeestänne irtipäässeistänne
illative irtipäässeeseenne irtipäässeisiinne
irtipäässeihinne
adessive irtipäässeellänne irtipäässeillänne
ablative irtipäässeeltänne irtipäässeiltänne
allative irtipäässeellenne irtipäässeillenne
essive irtipäässeenänne irtipäässeinänne
translative irtipäässeeksenne irtipäässeiksenne
abessive irtipäässeettänne irtipäässeittänne
instructive — —
comitative — irtipäässeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative irtipäässeensä irtipäässeensä
accusative nom. irtipäässeensä irtipäässeensä
gen. irtipäässeensä
genitive irtipäässeensä irtipäässeidensä
irtipäässeittensä
partitive irtipäässyttään
irtipäässyttänsä 		irtipäässeitään
irtipäässeitänsä
inessive irtipäässeessään
irtipäässeessänsä 		irtipäässeissään
irtipäässeissänsä
elative irtipäässeestään
irtipäässeestänsä 		irtipäässeistään
irtipäässeistänsä
illative irtipäässeeseensä irtipäässeisiinsä
irtipäässeihinsä
adessive irtipäässeellään
irtipäässeellänsä 		irtipäässeillään
irtipäässeillänsä
ablative irtipäässeeltään
irtipäässeeltänsä 		irtipäässeiltään
irtipäässeiltänsä
allative irtipäässeelleen
irtipäässeellensä 		irtipäässeilleen
irtipäässeillensä
essive irtipäässeenään
irtipäässeenänsä 		irtipäässeinään
irtipäässeinänsä
translative irtipäässeekseen
irtipäässeeksensä 		irtipäässeikseen
irtipäässeiksensä
abessive irtipäässeettään
irtipäässeettänsä 		irtipäässeittään
irtipäässeittänsä
instructive — —
comitative — irtipäässeineen
irtipäässeinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.