Finnish
Etymology
jarru (“brake”) + -untua
Pronunciation
- IPA(key): /ˈjɑrːuːntuɑˣ/, [ˈjɑ̝rːuːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
- Rhymes: -uɑ
- Syllabification(key): jar‧ruun‧tu‧a
- Hyphenation(key): jar‧ruun‧tua
Verb
jarruuntua (rare)
- (intransitive) to slow down, brake; especially as result of some type of braking action
Conjugation
| Inflection of jarruuntua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| 1st sing.
|
jarruunnun
|
en jarruunnu
|
1st sing.
|
olen jarruuntunut
|
en ole jarruuntunut
|
| 2nd sing.
|
jarruunnut
|
et jarruunnu
|
2nd sing.
|
olet jarruuntunut
|
et ole jarruuntunut
|
| 3rd sing.
|
jarruuntuu
|
ei jarruunnu
|
3rd sing.
|
on jarruuntunut
|
ei ole jarruuntunut
|
| 1st plur.
|
jarruunnumme
|
emme jarruunnu
|
1st plur.
|
olemme jarruuntuneet
|
emme ole jarruuntuneet
|
| 2nd plur.
|
jarruunnutte
|
ette jarruunnu
|
2nd plur.
|
olette jarruuntuneet
|
ette ole jarruuntuneet
|
| 3rd plur.
|
jarruuntuvat
|
eivät jarruunnu
|
3rd plur.
|
ovat jarruuntuneet
|
eivät ole jarruuntuneet
|
| passive
|
jarruunnutaan
|
ei jarruunnuta
|
passive
|
on jarruunnuttu
|
ei ole jarruunnuttu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| 1st sing.
|
jarruunnuin
|
en jarruuntunut
|
1st sing.
|
olin jarruuntunut
|
en ollut jarruuntunut
|
| 2nd sing.
|
jarruunnuit
|
et jarruuntunut
|
2nd sing.
|
olit jarruuntunut
|
et ollut jarruuntunut
|
| 3rd sing.
|
jarruuntui
|
ei jarruuntunut
|
3rd sing.
|
oli jarruuntunut
|
ei ollut jarruuntunut
|
| 1st plur.
|
jarruunnuimme
|
emme jarruuntuneet
|
1st plur.
|
olimme jarruuntuneet
|
emme olleet jarruuntuneet
|
| 2nd plur.
|
jarruunnuitte
|
ette jarruuntuneet
|
2nd plur.
|
olitte jarruuntuneet
|
ette olleet jarruuntuneet
|
| 3rd plur.
|
jarruuntuivat
|
eivät jarruuntuneet
|
3rd plur.
|
olivat jarruuntuneet
|
eivät olleet jarruuntuneet
|
| passive
|
jarruunnuttiin
|
ei jarruunnuttu
|
passive
|
oli jarruunnuttu
|
ei ollut jarruunnuttu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
jarruuntuisin
|
en jarruuntuisi
|
1st sing.
|
olisin jarruuntunut
|
en olisi jarruuntunut
|
| 2nd sing.
|
jarruuntuisit
|
et jarruuntuisi
|
2nd sing.
|
olisit jarruuntunut
|
et olisi jarruuntunut
|
| 3rd sing.
|
jarruuntuisi
|
ei jarruuntuisi
|
3rd sing.
|
olisi jarruuntunut
|
ei olisi jarruuntunut
|
| 1st plur.
|
jarruuntuisimme
|
emme jarruuntuisi
|
1st plur.
|
olisimme jarruuntuneet
|
emme olisi jarruuntuneet
|
| 2nd plur.
|
jarruuntuisitte
|
ette jarruuntuisi
|
2nd plur.
|
olisitte jarruuntuneet
|
ette olisi jarruuntuneet
|
| 3rd plur.
|
jarruuntuisivat
|
eivät jarruuntuisi
|
3rd plur.
|
olisivat jarruuntuneet
|
eivät olisi jarruuntuneet
|
| passive
|
jarruunnuttaisiin
|
ei jarruunnuttaisi
|
passive
|
olisi jarruunnuttu
|
ei olisi jarruunnuttu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
jarruunnu
|
älä jarruunnu
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
jarruuntukoon
|
älköön jarruuntuko
|
3rd sing.
|
olkoon jarruuntunut
|
älköön olko jarruuntunut
|
| 1st plur.
|
jarruuntukaamme
|
älkäämme jarruuntuko
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
jarruuntukaa
|
älkää jarruuntuko
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
jarruuntukoot
|
älkööt jarruuntuko
|
3rd plur.
|
olkoot jarruuntuneet
|
älkööt olko jarruuntuneet
|
| passive
|
jarruunnuttakoon
|
älköön jarruunnuttako
|
passive
|
olkoon jarruunnuttu
|
älköön olko jarruunnuttu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
jarruuntunen
|
en jarruuntune
|
1st sing.
|
lienen jarruuntunut
|
en liene jarruuntunut
|
| 2nd sing.
|
jarruuntunet
|
et jarruuntune
|
2nd sing.
|
lienet jarruuntunut
|
et liene jarruuntunut
|
| 3rd sing.
|
jarruuntunee
|
ei jarruuntune
|
3rd sing.
|
lienee jarruuntunut
|
ei liene jarruuntunut
|
| 1st plur.
|
jarruuntunemme
|
emme jarruuntune
|
1st plur.
|
lienemme jarruuntuneet
|
emme liene jarruuntuneet
|
| 2nd plur.
|
jarruuntunette
|
ette jarruuntune
|
2nd plur.
|
lienette jarruuntuneet
|
ette liene jarruuntuneet
|
| 3rd plur.
|
jarruuntunevat
|
eivät jarruuntune
|
3rd plur.
|
lienevät jarruuntuneet
|
eivät liene jarruuntuneet
|
| passive
|
jarruunnuttaneen
|
ei jarruunnuttane
|
passive
|
lienee jarruunnuttu
|
ei liene jarruunnuttu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
jarruuntua
|
present
|
jarruuntuva
|
jarruunnuttava
|
| long 1st1
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
jarruuntuakseni
|
jarruuntuaksemme
|
| 2nd
|
jarruuntuaksesi
|
jarruuntuaksenne
|
| 3rd
|
jarruuntuakseen
jarruuntuaksensa
|
|
past
|
jarruuntunut
|
jarruunnuttu
|
| 2nd
|
inessive2
|
jarruuntuessa
|
jarruunnuttaessa
|
agent4
|
jarruuntuma
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
jarruuntuessani
|
jarruuntuessamme
|
| 2nd
|
jarruuntuessasi
|
jarruuntuessanne
|
| 3rd
|
jarruuntuessaan
jarruuntuessansa
|
|
negative
|
jarruuntumaton
|
| instructive
|
jarruuntuen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
|
| 3rd
|
inessive
|
jarruuntumassa
|
—
|
| elative
|
jarruuntumasta
|
—
|
| illative
|
jarruuntumaan
|
—
|
| adessive
|
jarruuntumalla
|
—
|
| abessive
|
jarruuntumatta
|
—
|
| instructive
|
jarruuntuman
|
jarruunnuttaman
|
| 4th3
|
verbal noun
|
jarruuntuminen
|
| 5th1
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
jarruuntumaisillani
|
jarruuntumaisillamme
|
| 2nd
|
jarruuntumaisillasi
|
jarruuntumaisillanne
|
| 3rd
|
jarruuntumaisillaan
jarruuntumaisillansa
|
|
Synonyms
Further reading