kansanmurre

Finnish

Etymology

kansan +‎ murre

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑnsɑnˌmurːeˣ/, [ˈkɑ̝ns̠ɑ̝mˌmurːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -urːe
  • Syllabification(key): kan‧san‧mur‧re
  • Hyphenation(key): kansan‧murre

Noun

kansanmurre

  1. dialect or variety of the vernacular (of the indigenous spoken language, as opposed to the standard or literary language)
  2. local dialect, popular dialect

Declension

Inflection of kansanmurre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative kansanmurre kansanmurteet
genitive kansanmurteen kansanmurteiden
kansanmurteitten
partitive kansanmurretta kansanmurteita
illative kansanmurteeseen kansanmurteisiin
kansanmurteihin
singular plural
nominative kansanmurre kansanmurteet
accusative nom. kansanmurre kansanmurteet
gen. kansanmurteen
genitive kansanmurteen kansanmurteiden
kansanmurteitten
partitive kansanmurretta kansanmurteita
inessive kansanmurteessa kansanmurteissa
elative kansanmurteesta kansanmurteista
illative kansanmurteeseen kansanmurteisiin
kansanmurteihin
adessive kansanmurteella kansanmurteilla
ablative kansanmurteelta kansanmurteilta
allative kansanmurteelle kansanmurteille
essive kansanmurteena kansanmurteina
translative kansanmurteeksi kansanmurteiksi
abessive kansanmurteetta kansanmurteitta
instructive — kansanmurtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kansanmurre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kansanmurteeni kansanmurteeni
accusative nom. kansanmurteeni kansanmurteeni
gen. kansanmurteeni
genitive kansanmurteeni kansanmurteideni
kansanmurteitteni
partitive kansanmurrettani kansanmurteitani
inessive kansanmurteessani kansanmurteissani
elative kansanmurteestani kansanmurteistani
illative kansanmurteeseeni kansanmurteisiini
kansanmurteihini
adessive kansanmurteellani kansanmurteillani
ablative kansanmurteeltani kansanmurteiltani
allative kansanmurteelleni kansanmurteilleni
essive kansanmurteenani kansanmurteinani
translative kansanmurteekseni kansanmurteikseni
abessive kansanmurteettani kansanmurteittani
instructive — —
comitative — kansanmurteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kansanmurteesi kansanmurteesi
accusative nom. kansanmurteesi kansanmurteesi
gen. kansanmurteesi
genitive kansanmurteesi kansanmurteidesi
kansanmurteittesi
partitive kansanmurrettasi kansanmurteitasi
inessive kansanmurteessasi kansanmurteissasi
elative kansanmurteestasi kansanmurteistasi
illative kansanmurteeseesi kansanmurteisiisi
kansanmurteihisi
adessive kansanmurteellasi kansanmurteillasi
ablative kansanmurteeltasi kansanmurteiltasi
allative kansanmurteellesi kansanmurteillesi
essive kansanmurteenasi kansanmurteinasi
translative kansanmurteeksesi kansanmurteiksesi
abessive kansanmurteettasi kansanmurteittasi
instructive — —
comitative — kansanmurteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kansanmurteemme kansanmurteemme
accusative nom. kansanmurteemme kansanmurteemme
gen. kansanmurteemme
genitive kansanmurteemme kansanmurteidemme
kansanmurteittemme
partitive kansanmurrettamme kansanmurteitamme
inessive kansanmurteessamme kansanmurteissamme
elative kansanmurteestamme kansanmurteistamme
illative kansanmurteeseemme kansanmurteisiimme
kansanmurteihimme
adessive kansanmurteellamme kansanmurteillamme
ablative kansanmurteeltamme kansanmurteiltamme
allative kansanmurteellemme kansanmurteillemme
essive kansanmurteenamme kansanmurteinamme
translative kansanmurteeksemme kansanmurteiksemme
abessive kansanmurteettamme kansanmurteittamme
instructive — —
comitative — kansanmurteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kansanmurteenne kansanmurteenne
accusative nom. kansanmurteenne kansanmurteenne
gen. kansanmurteenne
genitive kansanmurteenne kansanmurteidenne
kansanmurteittenne
partitive kansanmurrettanne kansanmurteitanne
inessive kansanmurteessanne kansanmurteissanne
elative kansanmurteestanne kansanmurteistanne
illative kansanmurteeseenne kansanmurteisiinne
kansanmurteihinne
adessive kansanmurteellanne kansanmurteillanne
ablative kansanmurteeltanne kansanmurteiltanne
allative kansanmurteellenne kansanmurteillenne
essive kansanmurteenanne kansanmurteinanne
translative kansanmurteeksenne kansanmurteiksenne
abessive kansanmurteettanne kansanmurteittanne
instructive — —
comitative — kansanmurteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kansanmurteensa kansanmurteensa
accusative nom. kansanmurteensa kansanmurteensa
gen. kansanmurteensa
genitive kansanmurteensa kansanmurteidensa
kansanmurteittensa
partitive kansanmurrettaan
kansanmurrettansa 		kansanmurteitaan
kansanmurteitansa
inessive kansanmurteessaan
kansanmurteessansa 		kansanmurteissaan
kansanmurteissansa
elative kansanmurteestaan
kansanmurteestansa 		kansanmurteistaan
kansanmurteistansa
illative kansanmurteeseensa kansanmurteisiinsa
kansanmurteihinsa
adessive kansanmurteellaan
kansanmurteellansa 		kansanmurteillaan
kansanmurteillansa
ablative kansanmurteeltaan
kansanmurteeltansa 		kansanmurteiltaan
kansanmurteiltansa
allative kansanmurteelleen
kansanmurteellensa 		kansanmurteilleen
kansanmurteillensa
essive kansanmurteenaan
kansanmurteenansa 		kansanmurteinaan
kansanmurteinansa
translative kansanmurteekseen
kansanmurteeksensa 		kansanmurteikseen
kansanmurteiksensa
abessive kansanmurteettaan
kansanmurteettansa 		kansanmurteittaan
kansanmurteittansa
instructive — —
comitative — kansanmurteineen
kansanmurteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.