kikki

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkikːi/, [ˈk̟ikːi]
  • Rhymes: -ikːi
  • Syllabification(key): kik‧ki
  • Hyphenation(key): kik‧ki

Etymology 1

Akin to dialectal Finnish Swedish kikk, kicke, kjik, kjikk, possibly borrowed from them or of sound-symbolic origin. Compare kiki, kikkeli (“pee-pee, penis”).

Noun

kikki (dialectal, childish)

  1. (South Ostrobothnia) mamma, breast, teat, nipple, udder
  2. willy, wienie, weenie, penis
Declension
Inflection of kikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative kikki kikit
genitive kikin kikkien
partitive kikkiä kikkejä
illative kikkiin kikkeihin
singular plural
nominative kikki kikit
accusative nom. kikki kikit
gen. kikin
genitive kikin kikkien
partitive kikkiä kikkejä
inessive kikissä kikeissä
elative kikistä kikeistä
illative kikkiin kikkeihin
adessive kikillä kikeillä
ablative kikiltä kikeiltä
allative kikille kikeille
essive kikkinä kikkeinä
translative kikiksi kikeiksi
abessive kikittä kikeittä
instructive — kikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kikkini kikkini
accusative nom. kikkini kikkini
gen. kikkini
genitive kikkini kikkieni
partitive kikkiäni kikkejäni
inessive kikissäni kikeissäni
elative kikistäni kikeistäni
illative kikkiini kikkeihini
adessive kikilläni kikeilläni
ablative kikiltäni kikeiltäni
allative kikilleni kikeilleni
essive kikkinäni kikkeinäni
translative kikikseni kikeikseni
abessive kikittäni kikeittäni
instructive — —
comitative — kikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kikkisi kikkisi
accusative nom. kikkisi kikkisi
gen. kikkisi
genitive kikkisi kikkiesi
partitive kikkiäsi kikkejäsi
inessive kikissäsi kikeissäsi
elative kikistäsi kikeistäsi
illative kikkiisi kikkeihisi
adessive kikilläsi kikeilläsi
ablative kikiltäsi kikeiltäsi
allative kikillesi kikeillesi
essive kikkinäsi kikkeinäsi
translative kikiksesi kikeiksesi
abessive kikittäsi kikeittäsi
instructive — —
comitative — kikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kikkimme kikkimme
accusative nom. kikkimme kikkimme
gen. kikkimme
genitive kikkimme kikkiemme
partitive kikkiämme kikkejämme
inessive kikissämme kikeissämme
elative kikistämme kikeistämme
illative kikkiimme kikkeihimme
adessive kikillämme kikeillämme
ablative kikiltämme kikeiltämme
allative kikillemme kikeillemme
essive kikkinämme kikkeinämme
translative kikiksemme kikeiksemme
abessive kikittämme kikeittämme
instructive — —
comitative — kikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kikkinne kikkinne
accusative nom. kikkinne kikkinne
gen. kikkinne
genitive kikkinne kikkienne
partitive kikkiänne kikkejänne
inessive kikissänne kikeissänne
elative kikistänne kikeistänne
illative kikkiinne kikkeihinne
adessive kikillänne kikeillänne
ablative kikiltänne kikeiltänne
allative kikillenne kikeillenne
essive kikkinänne kikkeinänne
translative kikiksenne kikeiksenne
abessive kikittänne kikeittänne
instructive — —
comitative — kikkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kikkinsä kikkinsä
accusative nom. kikkinsä kikkinsä
gen. kikkinsä
genitive kikkinsä kikkiensä
partitive kikkiään
kikkiänsä 		kikkejään
kikkejänsä
inessive kikissään
kikissänsä 		kikeissään
kikeissänsä
elative kikistään
kikistänsä 		kikeistään
kikeistänsä
illative kikkiinsä kikkeihinsä
adessive kikillään
kikillänsä 		kikeillään
kikeillänsä
ablative kikiltään
kikiltänsä 		kikeiltään
kikeiltänsä
allative kikilleen
kikillensä 		kikeilleen
kikeillensä
essive kikkinään
kikkinänsä 		kikkeinään
kikkeinänsä
translative kikikseen
kikiksensä 		kikeikseen
kikeiksensä
abessive kikittään
kikittänsä 		kikeittään
kikeittänsä
instructive — —
comitative — kikkeineen
kikkeinensä
Derived terms

Etymology 2

< English kick

Noun

kikki

  1. (snooker) a kick, an unclean contact of the cue ball to the object ball
Declension
Inflection of kikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative kikki kikit
genitive kikin kikkien
partitive kikkiä kikkejä
illative kikkiin kikkeihin
singular plural
nominative kikki kikit
accusative nom. kikki kikit
gen. kikin
genitive kikin kikkien
partitive kikkiä kikkejä
inessive kikissä kikeissä
elative kikistä kikeistä
illative kikkiin kikkeihin
adessive kikillä kikeillä
ablative kikiltä kikeiltä
allative kikille kikeille
essive kikkinä kikkeinä
translative kikiksi kikeiksi
abessive kikittä kikeittä
instructive — kikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kikkini kikkini
accusative nom. kikkini kikkini
gen. kikkini
genitive kikkini kikkieni
partitive kikkiäni kikkejäni
inessive kikissäni kikeissäni
elative kikistäni kikeistäni
illative kikkiini kikkeihini
adessive kikilläni kikeilläni
ablative kikiltäni kikeiltäni
allative kikilleni kikeilleni
essive kikkinäni kikkeinäni
translative kikikseni kikeikseni
abessive kikittäni kikeittäni
instructive — —
comitative — kikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kikkisi kikkisi
accusative nom. kikkisi kikkisi
gen. kikkisi
genitive kikkisi kikkiesi
partitive kikkiäsi kikkejäsi
inessive kikissäsi kikeissäsi
elative kikistäsi kikeistäsi
illative kikkiisi kikkeihisi
adessive kikilläsi kikeilläsi
ablative kikiltäsi kikeiltäsi
allative kikillesi kikeillesi
essive kikkinäsi kikkeinäsi
translative kikiksesi kikeiksesi
abessive kikittäsi kikeittäsi
instructive — —
comitative — kikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kikkimme kikkimme
accusative nom. kikkimme kikkimme
gen. kikkimme
genitive kikkimme kikkiemme
partitive kikkiämme kikkejämme
inessive kikissämme kikeissämme
elative kikistämme kikeistämme
illative kikkiimme kikkeihimme
adessive kikillämme kikeillämme
ablative kikiltämme kikeiltämme
allative kikillemme kikeillemme
essive kikkinämme kikkeinämme
translative kikiksemme kikeiksemme
abessive kikittämme kikeittämme
instructive — —
comitative — kikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kikkinne kikkinne
accusative nom. kikkinne kikkinne
gen. kikkinne
genitive kikkinne kikkienne
partitive kikkiänne kikkejänne
inessive kikissänne kikeissänne
elative kikistänne kikeistänne
illative kikkiinne kikkeihinne
adessive kikillänne kikeillänne
ablative kikiltänne kikeiltänne
allative kikillenne kikeillenne
essive kikkinänne kikkeinänne
translative kikiksenne kikeiksenne
abessive kikittänne kikeittänne
instructive — —
comitative — kikkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kikkinsä kikkinsä
accusative nom. kikkinsä kikkinsä
gen. kikkinsä
genitive kikkinsä kikkiensä
partitive kikkiään
kikkiänsä 		kikkejään
kikkejänsä
inessive kikissään
kikissänsä 		kikeissään
kikeissänsä
elative kikistään
kikistänsä 		kikeistään
kikeistänsä
illative kikkiinsä kikkeihinsä
adessive kikillään
kikillänsä 		kikeillään
kikeillänsä
ablative kikiltään
kikiltänsä 		kikeiltään
kikeiltänsä
allative kikilleen
kikillensä 		kikeilleen
kikeillensä
essive kikkinään
kikkinänsä 		kikkeinään
kikkeinänsä
translative kikikseen
kikiksensä 		kikeikseen
kikeiksensä
abessive kikittään
kikittänsä 		kikeittään
kikeittänsä
instructive — —
comitative — kikkeineen
kikkeinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.