kirkkokolehti

Finnish

Etymology

kirkko +‎ kolehti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌkolehti/, [ˈk̟irkːo̞ˌko̞le̞ht̪i]
  • Rhymes: -olehti
  • Syllabification(key): kirk‧ko‧ko‧leh‧ti
  • Hyphenation(key): kirkko‧koleh‧ti

Noun

kirkkokolehti

  1. church offering, church collection

Declension

Inflection of kirkkokolehti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
nominative kirkkokolehti kirkkokolehdit
genitive kirkkokolehdin kirkkokolehtien
partitive kirkkokolehtia kirkkokolehteja
illative kirkkokolehtiin kirkkokolehteihin
singular plural
nominative kirkkokolehti kirkkokolehdit
accusative nom. kirkkokolehti kirkkokolehdit
gen. kirkkokolehdin
genitive kirkkokolehdin kirkkokolehtien
partitive kirkkokolehtia kirkkokolehteja
inessive kirkkokolehdissa kirkkokolehdeissa
elative kirkkokolehdista kirkkokolehdeista
illative kirkkokolehtiin kirkkokolehteihin
adessive kirkkokolehdilla kirkkokolehdeilla
ablative kirkkokolehdilta kirkkokolehdeilta
allative kirkkokolehdille kirkkokolehdeille
essive kirkkokolehtina kirkkokolehteina
translative kirkkokolehdiksi kirkkokolehdeiksi
abessive kirkkokolehditta kirkkokolehdeitta
instructive — kirkkokolehdein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkkokolehti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkokolehtini kirkkokolehtini
accusative nom. kirkkokolehtini kirkkokolehtini
gen. kirkkokolehtini
genitive kirkkokolehtini kirkkokolehtieni
partitive kirkkokolehtiani kirkkokolehtejani
inessive kirkkokolehdissani kirkkokolehdeissani
elative kirkkokolehdistani kirkkokolehdeistani
illative kirkkokolehtiini kirkkokolehteihini
adessive kirkkokolehdillani kirkkokolehdeillani
ablative kirkkokolehdiltani kirkkokolehdeiltani
allative kirkkokolehdilleni kirkkokolehdeilleni
essive kirkkokolehtinani kirkkokolehteinani
translative kirkkokolehdikseni kirkkokolehdeikseni
abessive kirkkokolehdittani kirkkokolehdeittani
instructive — —
comitative — kirkkokolehteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkokolehtisi kirkkokolehtisi
accusative nom. kirkkokolehtisi kirkkokolehtisi
gen. kirkkokolehtisi
genitive kirkkokolehtisi kirkkokolehtiesi
partitive kirkkokolehtiasi kirkkokolehtejasi
inessive kirkkokolehdissasi kirkkokolehdeissasi
elative kirkkokolehdistasi kirkkokolehdeistasi
illative kirkkokolehtiisi kirkkokolehteihisi
adessive kirkkokolehdillasi kirkkokolehdeillasi
ablative kirkkokolehdiltasi kirkkokolehdeiltasi
allative kirkkokolehdillesi kirkkokolehdeillesi
essive kirkkokolehtinasi kirkkokolehteinasi
translative kirkkokolehdiksesi kirkkokolehdeiksesi
abessive kirkkokolehdittasi kirkkokolehdeittasi
instructive — —
comitative — kirkkokolehteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkokolehtimme kirkkokolehtimme
accusative nom. kirkkokolehtimme kirkkokolehtimme
gen. kirkkokolehtimme
genitive kirkkokolehtimme kirkkokolehtiemme
partitive kirkkokolehtiamme kirkkokolehtejamme
inessive kirkkokolehdissamme kirkkokolehdeissamme
elative kirkkokolehdistamme kirkkokolehdeistamme
illative kirkkokolehtiimme kirkkokolehteihimme
adessive kirkkokolehdillamme kirkkokolehdeillamme
ablative kirkkokolehdiltamme kirkkokolehdeiltamme
allative kirkkokolehdillemme kirkkokolehdeillemme
essive kirkkokolehtinamme kirkkokolehteinamme
translative kirkkokolehdiksemme kirkkokolehdeiksemme
abessive kirkkokolehdittamme kirkkokolehdeittamme
instructive — —
comitative — kirkkokolehteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkokolehtinne kirkkokolehtinne
accusative nom. kirkkokolehtinne kirkkokolehtinne
gen. kirkkokolehtinne
genitive kirkkokolehtinne kirkkokolehtienne
partitive kirkkokolehtianne kirkkokolehtejanne
inessive kirkkokolehdissanne kirkkokolehdeissanne
elative kirkkokolehdistanne kirkkokolehdeistanne
illative kirkkokolehtiinne kirkkokolehteihinne
adessive kirkkokolehdillanne kirkkokolehdeillanne
ablative kirkkokolehdiltanne kirkkokolehdeiltanne
allative kirkkokolehdillenne kirkkokolehdeillenne
essive kirkkokolehtinanne kirkkokolehteinanne
translative kirkkokolehdiksenne kirkkokolehdeiksenne
abessive kirkkokolehdittanne kirkkokolehdeittanne
instructive — —
comitative — kirkkokolehteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkkokolehtinsa kirkkokolehtinsa
accusative nom. kirkkokolehtinsa kirkkokolehtinsa
gen. kirkkokolehtinsa
genitive kirkkokolehtinsa kirkkokolehtiensa
partitive kirkkokolehtiaan
kirkkokolehtiansa 		kirkkokolehtejaan
kirkkokolehtejansa
inessive kirkkokolehdissaan
kirkkokolehdissansa 		kirkkokolehdeissaan
kirkkokolehdeissansa
elative kirkkokolehdistaan
kirkkokolehdistansa 		kirkkokolehdeistaan
kirkkokolehdeistansa
illative kirkkokolehtiinsa kirkkokolehteihinsa
adessive kirkkokolehdillaan
kirkkokolehdillansa 		kirkkokolehdeillaan
kirkkokolehdeillansa
ablative kirkkokolehdiltaan
kirkkokolehdiltansa 		kirkkokolehdeiltaan
kirkkokolehdeiltansa
allative kirkkokolehdilleen
kirkkokolehdillensa 		kirkkokolehdeilleen
kirkkokolehdeillensa
essive kirkkokolehtinaan
kirkkokolehtinansa 		kirkkokolehteinaan
kirkkokolehteinansa
translative kirkkokolehdikseen
kirkkokolehdiksensa 		kirkkokolehdeikseen
kirkkokolehdeiksensa
abessive kirkkokolehdittaan
kirkkokolehdittansa 		kirkkokolehdeittaan
kirkkokolehdeittansa
instructive — —
comitative — kirkkokolehteineen
kirkkokolehteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.