kirkkorauha

Finnish

Etymology

kirkko +‎ rauha

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌrɑu̯hɑ/, [ˈk̟irkːo̞ˌrɑ̝u̯ɦɑ̝]
  • Rhymes: -ɑuhɑ
  • Syllabification(key): kirk‧ko‧rau‧ha
  • Hyphenation(key): kirkko‧rauha

Noun

kirkkorauha

  1. (historical) kyrkofrid; a state of peace or sanctity to remain in churches as defined in the Civil Code of 1734

Declension

Inflection of kirkkorauha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kirkkorauha kirkkorauhat
genitive kirkkorauhan kirkkorauhojen
partitive kirkkorauhaa kirkkorauhoja
illative kirkkorauhaan kirkkorauhoihin
singular plural
nominative kirkkorauha kirkkorauhat
accusative nom. kirkkorauha kirkkorauhat
gen. kirkkorauhan
genitive kirkkorauhan kirkkorauhojen
kirkkorauhain rare
partitive kirkkorauhaa kirkkorauhoja
inessive kirkkorauhassa kirkkorauhoissa
elative kirkkorauhasta kirkkorauhoista
illative kirkkorauhaan kirkkorauhoihin
adessive kirkkorauhalla kirkkorauhoilla
ablative kirkkorauhalta kirkkorauhoilta
allative kirkkorauhalle kirkkorauhoille
essive kirkkorauhana kirkkorauhoina
translative kirkkorauhaksi kirkkorauhoiksi
abessive kirkkorauhatta kirkkorauhoitta
instructive — kirkkorauhoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkkorauha (Kotus type 9/kala, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkorauhani kirkkorauhani
accusative nom. kirkkorauhani kirkkorauhani
gen. kirkkorauhani
genitive kirkkorauhani kirkkorauhojeni
kirkkorauhaini rare
partitive kirkkorauhaani kirkkorauhojani
inessive kirkkorauhassani kirkkorauhoissani
elative kirkkorauhastani kirkkorauhoistani
illative kirkkorauhaani kirkkorauhoihini
adessive kirkkorauhallani kirkkorauhoillani
ablative kirkkorauhaltani kirkkorauhoiltani
allative kirkkorauhalleni kirkkorauhoilleni
essive kirkkorauhanani kirkkorauhoinani
translative kirkkorauhakseni kirkkorauhoikseni
abessive kirkkorauhattani kirkkorauhoittani
instructive — —
comitative — kirkkorauhoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkorauhasi kirkkorauhasi
accusative nom. kirkkorauhasi kirkkorauhasi
gen. kirkkorauhasi
genitive kirkkorauhasi kirkkorauhojesi
kirkkorauhaisi rare
partitive kirkkorauhaasi kirkkorauhojasi
inessive kirkkorauhassasi kirkkorauhoissasi
elative kirkkorauhastasi kirkkorauhoistasi
illative kirkkorauhaasi kirkkorauhoihisi
adessive kirkkorauhallasi kirkkorauhoillasi
ablative kirkkorauhaltasi kirkkorauhoiltasi
allative kirkkorauhallesi kirkkorauhoillesi
essive kirkkorauhanasi kirkkorauhoinasi
translative kirkkorauhaksesi kirkkorauhoiksesi
abessive kirkkorauhattasi kirkkorauhoittasi
instructive — —
comitative — kirkkorauhoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkorauhamme kirkkorauhamme
accusative nom. kirkkorauhamme kirkkorauhamme
gen. kirkkorauhamme
genitive kirkkorauhamme kirkkorauhojemme
kirkkorauhaimme rare
partitive kirkkorauhaamme kirkkorauhojamme
inessive kirkkorauhassamme kirkkorauhoissamme
elative kirkkorauhastamme kirkkorauhoistamme
illative kirkkorauhaamme kirkkorauhoihimme
adessive kirkkorauhallamme kirkkorauhoillamme
ablative kirkkorauhaltamme kirkkorauhoiltamme
allative kirkkorauhallemme kirkkorauhoillemme
essive kirkkorauhanamme kirkkorauhoinamme
translative kirkkorauhaksemme kirkkorauhoiksemme
abessive kirkkorauhattamme kirkkorauhoittamme
instructive — —
comitative — kirkkorauhoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkorauhanne kirkkorauhanne
accusative nom. kirkkorauhanne kirkkorauhanne
gen. kirkkorauhanne
genitive kirkkorauhanne kirkkorauhojenne
kirkkorauhainne rare
partitive kirkkorauhaanne kirkkorauhojanne
inessive kirkkorauhassanne kirkkorauhoissanne
elative kirkkorauhastanne kirkkorauhoistanne
illative kirkkorauhaanne kirkkorauhoihinne
adessive kirkkorauhallanne kirkkorauhoillanne
ablative kirkkorauhaltanne kirkkorauhoiltanne
allative kirkkorauhallenne kirkkorauhoillenne
essive kirkkorauhananne kirkkorauhoinanne
translative kirkkorauhaksenne kirkkorauhoiksenne
abessive kirkkorauhattanne kirkkorauhoittanne
instructive — —
comitative — kirkkorauhoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkkorauhansa kirkkorauhansa
accusative nom. kirkkorauhansa kirkkorauhansa
gen. kirkkorauhansa
genitive kirkkorauhansa kirkkorauhojensa
kirkkorauhainsa rare
partitive kirkkorauhaansa kirkkorauhojaan
kirkkorauhojansa
inessive kirkkorauhassaan
kirkkorauhassansa 		kirkkorauhoissaan
kirkkorauhoissansa
elative kirkkorauhastaan
kirkkorauhastansa 		kirkkorauhoistaan
kirkkorauhoistansa
illative kirkkorauhaansa kirkkorauhoihinsa
adessive kirkkorauhallaan
kirkkorauhallansa 		kirkkorauhoillaan
kirkkorauhoillansa
ablative kirkkorauhaltaan
kirkkorauhaltansa 		kirkkorauhoiltaan
kirkkorauhoiltansa
allative kirkkorauhalleen
kirkkorauhallensa 		kirkkorauhoilleen
kirkkorauhoillensa
essive kirkkorauhanaan
kirkkorauhanansa 		kirkkorauhoinaan
kirkkorauhoinansa
translative kirkkorauhakseen
kirkkorauhaksensa 		kirkkorauhoikseen
kirkkorauhoiksensa
abessive kirkkorauhattaan
kirkkorauhattansa 		kirkkorauhoittaan
kirkkorauhoittansa
instructive — —
comitative — kirkkorauhoineen
kirkkorauhoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.