| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kirkonmiehensä
|
kirkonmiehensä
|
| accusative
|
nom.
|
kirkonmiehensä
|
kirkonmiehensä
|
| gen.
|
kirkonmiehensä
|
| genitive
|
kirkonmiehensä
|
kirkonmiestensä kirkonmiehiensä
|
| partitive
|
kirkonmiestään kirkonmiestänsä
|
kirkonmiehiään kirkonmiehiänsä
|
| inessive
|
kirkonmiehessään kirkonmiehessänsä
|
kirkonmiehissään kirkonmiehissänsä
|
| elative
|
kirkonmiehestään kirkonmiehestänsä
|
kirkonmiehistään kirkonmiehistänsä
|
| illative
|
kirkonmieheensä
|
kirkonmiehiinsä
|
| adessive
|
kirkonmiehellään kirkonmiehellänsä
|
kirkonmiehillään kirkonmiehillänsä
|
| ablative
|
kirkonmieheltään kirkonmieheltänsä
|
kirkonmiehiltään kirkonmiehiltänsä
|
| allative
|
kirkonmiehelleen kirkonmiehellensä
|
kirkonmiehilleen kirkonmiehillensä
|
| essive
|
kirkonmiehenään kirkonmiehenänsä
|
kirkonmiehinään kirkonmiehinänsä
|
| translative
|
kirkonmiehekseen kirkonmieheksensä
|
kirkonmiehikseen kirkonmiehiksensä
|
| abessive
|
kirkonmiehettään kirkonmiehettänsä
|
kirkonmiehittään kirkonmiehittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kirkonmiehineen kirkonmiehinensä
|