kunniantunto

Finnish

Etymology

kunnian +‎ tunto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkunːiɑnˌtunto/, [ˈkunːiɑ̝n̪ˌt̪un̪t̪o̞]
  • Rhymes: -unto
  • Syllabification(key): kun‧ni‧an‧tun‧to
  • Hyphenation(key): kun‧nian‧tunto

Noun

kunniantunto

  1. dignity, sense of honor

Declension

Inflection of kunniantunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative kunniantunto kunniantunnot
genitive kunniantunnon kunniantuntojen
partitive kunniantuntoa kunniantuntoja
illative kunniantuntoon kunniantuntoihin
singular plural
nominative kunniantunto kunniantunnot
accusative nom. kunniantunto kunniantunnot
gen. kunniantunnon
genitive kunniantunnon kunniantuntojen
partitive kunniantuntoa kunniantuntoja
inessive kunniantunnossa kunniantunnoissa
elative kunniantunnosta kunniantunnoista
illative kunniantuntoon kunniantuntoihin
adessive kunniantunnolla kunniantunnoilla
ablative kunniantunnolta kunniantunnoilta
allative kunniantunnolle kunniantunnoille
essive kunniantuntona kunniantuntoina
translative kunniantunnoksi kunniantunnoiksi
abessive kunniantunnotta kunniantunnoitta
instructive — kunniantunnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kunniantunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kunniantuntoni kunniantuntoni
accusative nom. kunniantuntoni kunniantuntoni
gen. kunniantuntoni
genitive kunniantuntoni kunniantuntojeni
partitive kunniantuntoani kunniantuntojani
inessive kunniantunnossani kunniantunnoissani
elative kunniantunnostani kunniantunnoistani
illative kunniantuntooni kunniantuntoihini
adessive kunniantunnollani kunniantunnoillani
ablative kunniantunnoltani kunniantunnoiltani
allative kunniantunnolleni kunniantunnoilleni
essive kunniantuntonani kunniantuntoinani
translative kunniantunnokseni kunniantunnoikseni
abessive kunniantunnottani kunniantunnoittani
instructive — —
comitative — kunniantuntoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kunniantuntosi kunniantuntosi
accusative nom. kunniantuntosi kunniantuntosi
gen. kunniantuntosi
genitive kunniantuntosi kunniantuntojesi
partitive kunniantuntoasi kunniantuntojasi
inessive kunniantunnossasi kunniantunnoissasi
elative kunniantunnostasi kunniantunnoistasi
illative kunniantuntoosi kunniantuntoihisi
adessive kunniantunnollasi kunniantunnoillasi
ablative kunniantunnoltasi kunniantunnoiltasi
allative kunniantunnollesi kunniantunnoillesi
essive kunniantuntonasi kunniantuntoinasi
translative kunniantunnoksesi kunniantunnoiksesi
abessive kunniantunnottasi kunniantunnoittasi
instructive — —
comitative — kunniantuntoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kunniantuntomme kunniantuntomme
accusative nom. kunniantuntomme kunniantuntomme
gen. kunniantuntomme
genitive kunniantuntomme kunniantuntojemme
partitive kunniantuntoamme kunniantuntojamme
inessive kunniantunnossamme kunniantunnoissamme
elative kunniantunnostamme kunniantunnoistamme
illative kunniantuntoomme kunniantuntoihimme
adessive kunniantunnollamme kunniantunnoillamme
ablative kunniantunnoltamme kunniantunnoiltamme
allative kunniantunnollemme kunniantunnoillemme
essive kunniantuntonamme kunniantuntoinamme
translative kunniantunnoksemme kunniantunnoiksemme
abessive kunniantunnottamme kunniantunnoittamme
instructive — —
comitative — kunniantuntoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kunniantuntonne kunniantuntonne
accusative nom. kunniantuntonne kunniantuntonne
gen. kunniantuntonne
genitive kunniantuntonne kunniantuntojenne
partitive kunniantuntoanne kunniantuntojanne
inessive kunniantunnossanne kunniantunnoissanne
elative kunniantunnostanne kunniantunnoistanne
illative kunniantuntoonne kunniantuntoihinne
adessive kunniantunnollanne kunniantunnoillanne
ablative kunniantunnoltanne kunniantunnoiltanne
allative kunniantunnollenne kunniantunnoillenne
essive kunniantuntonanne kunniantuntoinanne
translative kunniantunnoksenne kunniantunnoiksenne
abessive kunniantunnottanne kunniantunnoittanne
instructive — —
comitative — kunniantuntoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kunniantuntonsa kunniantuntonsa
accusative nom. kunniantuntonsa kunniantuntonsa
gen. kunniantuntonsa
genitive kunniantuntonsa kunniantuntojensa
partitive kunniantuntoaan
kunniantuntoansa 		kunniantuntojaan
kunniantuntojansa
inessive kunniantunnossaan
kunniantunnossansa 		kunniantunnoissaan
kunniantunnoissansa
elative kunniantunnostaan
kunniantunnostansa 		kunniantunnoistaan
kunniantunnoistansa
illative kunniantuntoonsa kunniantuntoihinsa
adessive kunniantunnollaan
kunniantunnollansa 		kunniantunnoillaan
kunniantunnoillansa
ablative kunniantunnoltaan
kunniantunnoltansa 		kunniantunnoiltaan
kunniantunnoiltansa
allative kunniantunnolleen
kunniantunnollensa 		kunniantunnoilleen
kunniantunnoillensa
essive kunniantuntonaan
kunniantuntonansa 		kunniantuntoinaan
kunniantuntoinansa
translative kunniantunnokseen
kunniantunnoksensa 		kunniantunnoikseen
kunniantunnoiksensa
abessive kunniantunnottaan
kunniantunnottansa 		kunniantunnoittaan
kunniantunnoittansa
instructive — —
comitative — kunniantuntoineen
kunniantuntoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.