Estonian
Etymology
From kuulutama + -us.
Noun
kuulutus (genitive kuulutuse, partitive kuulutust)
- announcement
- advertisement, advert, ad
Declension
| Declension of kuulutus (ÕS type 11/harjutus, no gradation)
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutus
|
kuulutused
|
| accusative
|
nom.
|
| gen.
|
kuulutuse
|
| genitive
|
kuulutuste
|
| partitive
|
kuulutust
|
kuulutusi
|
| illative
|
kuulutusse
kuulutusesse
|
kuulutustesse
kuulutusisse
|
| inessive
|
kuulutuses
|
kuulutustes
kuulutusis
|
| elative
|
kuulutusest
|
kuulutustest
kuulutusist
|
| allative
|
kuulutusele
|
kuulutustele
kuulutusile
|
| adessive
|
kuulutusel
|
kuulutustel
kuulutusil
|
| ablative
|
kuulutuselt
|
kuulutustelt
kuulutusilt
|
| translative
|
kuulutuseks
|
kuulutusteks
kuulutusiks
|
| terminative
|
kuulutuseni
|
kuulutusteni
|
| essive
|
kuulutusena
|
kuulutustena
|
| abessive
|
kuulutuseta
|
kuulutusteta
|
| comitative
|
kuulutusega
|
kuulutustega
|
Derived terms
Further reading
- “kuulutus”, in [EKSS] Eesti keele seletav sõnaraamat [Descriptive Dictionary of the Estonian Language] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2009
- “kuulutus”, in [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018 [Estonian Spelling Dictionary] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2018, →ISBN
- kuulutus in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)
Finnish
Etymology
kuuluttaa + -us
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkuːlutus/, [ˈkuːlut̪us̠]
- Rhymes: -uːlutus
- Syllabification(key): kuu‧lu‧tus
- Hyphenation(key): kuu‧lu‧tus
Noun
kuulutus
- (law) public notice, alert [with elative ‘about’]
- announcement, public announcement [with elative ‘of, about’]
- (radio, television) (continuity) announcement (by a radio or television announcer, such as before a program)
- ellipsis of avioliittokuulutus (“banns”)
Declension
| Inflection of kuulutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
|
| nominative
|
kuulutus
|
kuulutukset
|
| genitive
|
kuulutuksen
|
kuulutusten
kuulutuksien
|
| partitive
|
kuulutusta
|
kuulutuksia
|
| illative
|
kuulutukseen
|
kuulutuksiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutus
|
kuulutukset
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutus
|
kuulutukset
|
| gen.
|
kuulutuksen
|
| genitive
|
kuulutuksen
|
kuulutusten
kuulutuksien
|
| partitive
|
kuulutusta
|
kuulutuksia
|
| inessive
|
kuulutuksessa
|
kuulutuksissa
|
| elative
|
kuulutuksesta
|
kuulutuksista
|
| illative
|
kuulutukseen
|
kuulutuksiin
|
| adessive
|
kuulutuksella
|
kuulutuksilla
|
| ablative
|
kuulutukselta
|
kuulutuksilta
|
| allative
|
kuulutukselle
|
kuulutuksille
|
| essive
|
kuulutuksena
|
kuulutuksina
|
| translative
|
kuulutukseksi
|
kuulutuksiksi
|
| abessive
|
kuulutuksetta
|
kuulutuksitta
|
| instructive
|
—
|
kuulutuksin
|
| comitative
|
See the possessive forms below.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutukseni
|
kuulutukseni
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutukseni
|
kuulutukseni
|
| gen.
|
kuulutukseni
|
| genitive
|
kuulutukseni
|
kuulutusteni
kuulutuksieni
|
| partitive
|
kuulutustani
|
kuulutuksiani
|
| inessive
|
kuulutuksessani
|
kuulutuksissani
|
| elative
|
kuulutuksestani
|
kuulutuksistani
|
| illative
|
kuulutukseeni
|
kuulutuksiini
|
| adessive
|
kuulutuksellani
|
kuulutuksillani
|
| ablative
|
kuulutukseltani
|
kuulutuksiltani
|
| allative
|
kuulutukselleni
|
kuulutuksilleni
|
| essive
|
kuulutuksenani
|
kuulutuksinani
|
| translative
|
kuulutuksekseni
|
kuulutuksikseni
|
| abessive
|
kuulutuksettani
|
kuulutuksittani
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kuulutuksineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutuksesi
|
kuulutuksesi
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutuksesi
|
kuulutuksesi
|
| gen.
|
kuulutuksesi
|
| genitive
|
kuulutuksesi
|
kuulutustesi
kuulutuksiesi
|
| partitive
|
kuulutustasi
|
kuulutuksiasi
|
| inessive
|
kuulutuksessasi
|
kuulutuksissasi
|
| elative
|
kuulutuksestasi
|
kuulutuksistasi
|
| illative
|
kuulutukseesi
|
kuulutuksiisi
|
| adessive
|
kuulutuksellasi
|
kuulutuksillasi
|
| ablative
|
kuulutukseltasi
|
kuulutuksiltasi
|
| allative
|
kuulutuksellesi
|
kuulutuksillesi
|
| essive
|
kuulutuksenasi
|
kuulutuksinasi
|
| translative
|
kuulutukseksesi
|
kuulutuksiksesi
|
| abessive
|
kuulutuksettasi
|
kuulutuksittasi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kuulutuksinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutuksemme
|
kuulutuksemme
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutuksemme
|
kuulutuksemme
|
| gen.
|
kuulutuksemme
|
| genitive
|
kuulutuksemme
|
kuulutustemme
kuulutuksiemme
|
| partitive
|
kuulutustamme
|
kuulutuksiamme
|
| inessive
|
kuulutuksessamme
|
kuulutuksissamme
|
| elative
|
kuulutuksestamme
|
kuulutuksistamme
|
| illative
|
kuulutukseemme
|
kuulutuksiimme
|
| adessive
|
kuulutuksellamme
|
kuulutuksillamme
|
| ablative
|
kuulutukseltamme
|
kuulutuksiltamme
|
| allative
|
kuulutuksellemme
|
kuulutuksillemme
|
| essive
|
kuulutuksenamme
|
kuulutuksinamme
|
| translative
|
kuulutukseksemme
|
kuulutuksiksemme
|
| abessive
|
kuulutuksettamme
|
kuulutuksittamme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kuulutuksinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutuksenne
|
kuulutuksenne
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutuksenne
|
kuulutuksenne
|
| gen.
|
kuulutuksenne
|
| genitive
|
kuulutuksenne
|
kuulutustenne
kuulutuksienne
|
| partitive
|
kuulutustanne
|
kuulutuksianne
|
| inessive
|
kuulutuksessanne
|
kuulutuksissanne
|
| elative
|
kuulutuksestanne
|
kuulutuksistanne
|
| illative
|
kuulutukseenne
|
kuulutuksiinne
|
| adessive
|
kuulutuksellanne
|
kuulutuksillanne
|
| ablative
|
kuulutukseltanne
|
kuulutuksiltanne
|
| allative
|
kuulutuksellenne
|
kuulutuksillenne
|
| essive
|
kuulutuksenanne
|
kuulutuksinanne
|
| translative
|
kuulutukseksenne
|
kuulutuksiksenne
|
| abessive
|
kuulutuksettanne
|
kuulutuksittanne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kuulutuksinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kuulutuksensa
|
kuulutuksensa
|
| accusative
|
nom.
|
kuulutuksensa
|
kuulutuksensa
|
| gen.
|
kuulutuksensa
|
| genitive
|
kuulutuksensa
|
kuulutustensa
kuulutuksiensa
|
| partitive
|
kuulutustaan
kuulutustansa
|
kuulutuksiaan
kuulutuksiansa
|
| inessive
|
kuulutuksessaan
kuulutuksessansa
|
kuulutuksissaan
kuulutuksissansa
|
| elative
|
kuulutuksestaan
kuulutuksestansa
|
kuulutuksistaan
kuulutuksistansa
|
| illative
|
kuulutukseensa
|
kuulutuksiinsa
|
| adessive
|
kuulutuksellaan
kuulutuksellansa
|
kuulutuksillaan
kuulutuksillansa
|
| ablative
|
kuulutukseltaan
kuulutukseltansa
|
kuulutuksiltaan
kuulutuksiltansa
|
| allative
|
kuulutukselleen
kuulutuksellensa
|
kuulutuksilleen
kuulutuksillensa
|
| essive
|
kuulutuksenaan
kuulutuksenansa
|
kuulutuksinaan
kuulutuksinansa
|
| translative
|
kuulutuksekseen
kuulutukseksensa
|
kuulutuksikseen
kuulutuksiksensa
|
| abessive
|
kuulutuksettaan
kuulutuksettansa
|
kuulutuksittaan
kuulutuksittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kuulutuksineen
kuulutuksinensa
|
|
Derived terms
Further reading