laillistuminen

Finnish

Etymology

laillistua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlɑi̯lːistuminen/, [ˈlɑ̝i̯lːis̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): lail‧lis‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): lail‧lis‧tu‧mi‧nen

Noun

laillistuminen

  1. verbal noun of laillistua
    1. becoming legal

Declension

Inflection of laillistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative laillistuminen laillistumiset
genitive laillistumisen laillistumisten
laillistumisien
partitive laillistumista laillistumisia
illative laillistumiseen laillistumisiin
singular plural
nominative laillistuminen laillistumiset
accusative nom. laillistuminen laillistumiset
gen. laillistumisen
genitive laillistumisen laillistumisten
laillistumisien
partitive laillistumista laillistumisia
inessive laillistumisessa laillistumisissa
elative laillistumisesta laillistumisista
illative laillistumiseen laillistumisiin
adessive laillistumisella laillistumisilla
ablative laillistumiselta laillistumisilta
allative laillistumiselle laillistumisille
essive laillistumisena laillistumisina
translative laillistumiseksi laillistumisiksi
abessive laillistumisetta laillistumisitta
instructive — laillistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of laillistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative laillistumiseni laillistumiseni
accusative nom. laillistumiseni laillistumiseni
gen. laillistumiseni
genitive laillistumiseni laillistumisteni
laillistumisieni
partitive laillistumistani laillistumisiani
inessive laillistumisessani laillistumisissani
elative laillistumisestani laillistumisistani
illative laillistumiseeni laillistumisiini
adessive laillistumisellani laillistumisillani
ablative laillistumiseltani laillistumisiltani
allative laillistumiselleni laillistumisilleni
essive laillistumisenani laillistumisinani
translative laillistumisekseni laillistumisikseni
abessive laillistumisettani laillistumisittani
instructive — —
comitative — laillistumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative laillistumisesi laillistumisesi
accusative nom. laillistumisesi laillistumisesi
gen. laillistumisesi
genitive laillistumisesi laillistumistesi
laillistumisiesi
partitive laillistumistasi laillistumisiasi
inessive laillistumisessasi laillistumisissasi
elative laillistumisestasi laillistumisistasi
illative laillistumiseesi laillistumisiisi
adessive laillistumisellasi laillistumisillasi
ablative laillistumiseltasi laillistumisiltasi
allative laillistumisellesi laillistumisillesi
essive laillistumisenasi laillistumisinasi
translative laillistumiseksesi laillistumisiksesi
abessive laillistumisettasi laillistumisittasi
instructive — —
comitative — laillistumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative laillistumisemme laillistumisemme
accusative nom. laillistumisemme laillistumisemme
gen. laillistumisemme
genitive laillistumisemme laillistumistemme
laillistumisiemme
partitive laillistumistamme laillistumisiamme
inessive laillistumisessamme laillistumisissamme
elative laillistumisestamme laillistumisistamme
illative laillistumiseemme laillistumisiimme
adessive laillistumisellamme laillistumisillamme
ablative laillistumiseltamme laillistumisiltamme
allative laillistumisellemme laillistumisillemme
essive laillistumisenamme laillistumisinamme
translative laillistumiseksemme laillistumisiksemme
abessive laillistumisettamme laillistumisittamme
instructive — —
comitative — laillistumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative laillistumisenne laillistumisenne
accusative nom. laillistumisenne laillistumisenne
gen. laillistumisenne
genitive laillistumisenne laillistumistenne
laillistumisienne
partitive laillistumistanne laillistumisianne
inessive laillistumisessanne laillistumisissanne
elative laillistumisestanne laillistumisistanne
illative laillistumiseenne laillistumisiinne
adessive laillistumisellanne laillistumisillanne
ablative laillistumiseltanne laillistumisiltanne
allative laillistumisellenne laillistumisillenne
essive laillistumisenanne laillistumisinanne
translative laillistumiseksenne laillistumisiksenne
abessive laillistumisettanne laillistumisittanne
instructive — —
comitative — laillistumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative laillistumisensa laillistumisensa
accusative nom. laillistumisensa laillistumisensa
gen. laillistumisensa
genitive laillistumisensa laillistumistensa
laillistumisiensa
partitive laillistumistaan
laillistumistansa 		laillistumisiaan
laillistumisiansa
inessive laillistumisessaan
laillistumisessansa 		laillistumisissaan
laillistumisissansa
elative laillistumisestaan
laillistumisestansa 		laillistumisistaan
laillistumisistansa
illative laillistumiseensa laillistumisiinsa
adessive laillistumisellaan
laillistumisellansa 		laillistumisillaan
laillistumisillansa
ablative laillistumiseltaan
laillistumiseltansa 		laillistumisiltaan
laillistumisiltansa
allative laillistumiselleen
laillistumisellensa 		laillistumisilleen
laillistumisillensa
essive laillistumisenaan
laillistumisenansa 		laillistumisinaan
laillistumisinansa
translative laillistumisekseen
laillistumiseksensa 		laillistumisikseen
laillistumisiksensa
abessive laillistumisettaan
laillistumisettansa 		laillistumisittaan
laillistumisittansa
instructive — —
comitative — laillistumisineen
laillistumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.