laillistua

Finnish

Etymology

laillistaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlɑi̯lːistuɑˣ/, [ˈlɑ̝i̯lːis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): lail‧lis‧tu‧a
  • Hyphenation(key): lail‧lis‧tua

Verb

laillistua

  1. (intransitive) To become legal.

Conjugation

Inflection of laillistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. laillistun en laillistu 1st sing. olen laillistunut en ole laillistunut
2nd sing. laillistut et laillistu 2nd sing. olet laillistunut et ole laillistunut
3rd sing. laillistuu ei laillistu 3rd sing. on laillistunut ei ole laillistunut
1st plur. laillistumme emme laillistu 1st plur. olemme laillistuneet emme ole laillistuneet
2nd plur. laillistutte ette laillistu 2nd plur. olette laillistuneet ette ole laillistuneet
3rd plur. laillistuvat eivät laillistu 3rd plur. ovat laillistuneet eivät ole laillistuneet
passive laillistutaan ei laillistuta passive on laillistuttu ei ole laillistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. laillistuin en laillistunut 1st sing. olin laillistunut en ollut laillistunut
2nd sing. laillistuit et laillistunut 2nd sing. olit laillistunut et ollut laillistunut
3rd sing. laillistui ei laillistunut 3rd sing. oli laillistunut ei ollut laillistunut
1st plur. laillistuimme emme laillistuneet 1st plur. olimme laillistuneet emme olleet laillistuneet
2nd plur. laillistuitte ette laillistuneet 2nd plur. olitte laillistuneet ette olleet laillistuneet
3rd plur. laillistuivat eivät laillistuneet 3rd plur. olivat laillistuneet eivät olleet laillistuneet
passive laillistuttiin ei laillistuttu passive oli laillistuttu ei ollut laillistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. laillistuisin en laillistuisi 1st sing. olisin laillistunut en olisi laillistunut
2nd sing. laillistuisit et laillistuisi 2nd sing. olisit laillistunut et olisi laillistunut
3rd sing. laillistuisi ei laillistuisi 3rd sing. olisi laillistunut ei olisi laillistunut
1st plur. laillistuisimme emme laillistuisi 1st plur. olisimme laillistuneet emme olisi laillistuneet
2nd plur. laillistuisitte ette laillistuisi 2nd plur. olisitte laillistuneet ette olisi laillistuneet
3rd plur. laillistuisivat eivät laillistuisi 3rd plur. olisivat laillistuneet eivät olisi laillistuneet
passive laillistuttaisiin ei laillistuttaisi passive olisi laillistuttu ei olisi laillistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. laillistu älä laillistu 2nd sing. — —
3rd sing. laillistukoon älköön laillistuko 3rd sing. olkoon laillistunut älköön olko laillistunut
1st plur. laillistukaamme älkäämme laillistuko 1st plur. — —
2nd plur. laillistukaa älkää laillistuko 2nd plur. — —
3rd plur. laillistukoot älkööt laillistuko 3rd plur. olkoot laillistuneet älkööt olko laillistuneet
passive laillistuttakoon älköön laillistuttako passive olkoon laillistuttu älköön olko laillistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. laillistunen en laillistune 1st sing. lienen laillistunut en liene laillistunut
2nd sing. laillistunet et laillistune 2nd sing. lienet laillistunut et liene laillistunut
3rd sing. laillistunee ei laillistune 3rd sing. lienee laillistunut ei liene laillistunut
1st plur. laillistunemme emme laillistune 1st plur. lienemme laillistuneet emme liene laillistuneet
2nd plur. laillistunette ette laillistune 2nd plur. lienette laillistuneet ette liene laillistuneet
3rd plur. laillistunevat eivät laillistune 3rd plur. lienevät laillistuneet eivät liene laillistuneet
passive laillistuttaneen ei laillistuttane passive lienee laillistuttu ei liene laillistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st laillistua present laillistuva laillistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st laillistuakseni laillistuaksemme
2nd laillistuaksesi laillistuaksenne
3rd laillistuakseen
laillistuaksensa
past laillistunut laillistuttu
2nd inessive2 laillistuessa laillistuttaessa agent4 laillistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st laillistuessani laillistuessamme
2nd laillistuessasi laillistuessanne
3rd laillistuessaan
laillistuessansa
negative laillistumaton
instructive laillistuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive laillistumassa —
elative laillistumasta —
illative laillistumaan —
adessive laillistumalla —
abessive laillistumatta —
instructive laillistuman laillistuttaman
4th3 verbal noun laillistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st laillistumaisillani laillistumaisillamme
2nd laillistumaisillasi laillistumaisillanne
3rd laillistumaisillaan
laillistumaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.