leyhytellä

Finnish

Alternative forms

Etymology

From leyhyttää +‎ ellä.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈley̯hytelːæˣ/, [ˈle̞y̯ɦyˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːæ
  • Syllabification(key): ley‧hy‧tel‧lä
  • Hyphenation(key): ley‧hy‧tel‧lä

Verb

leyhytellä

  1. to fan (to blow air on something or someone by means of a hand fan or other implement)

Conjugation

Inflection of leyhytellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. leyhyttelen en leyhyttele 1st sing. olen leyhytellyt en ole leyhytellyt
2nd sing. leyhyttelet et leyhyttele 2nd sing. olet leyhytellyt et ole leyhytellyt
3rd sing. leyhyttelee ei leyhyttele 3rd sing. on leyhytellyt ei ole leyhytellyt
1st plur. leyhyttelemme emme leyhyttele 1st plur. olemme leyhytelleet emme ole leyhytelleet
2nd plur. leyhyttelette ette leyhyttele 2nd plur. olette leyhytelleet ette ole leyhytelleet
3rd plur. leyhyttelevät eivät leyhyttele 3rd plur. ovat leyhytelleet eivät ole leyhytelleet
passive leyhytellään ei leyhytellä passive on leyhytelty ei ole leyhytelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. leyhyttelin en leyhytellyt 1st sing. olin leyhytellyt en ollut leyhytellyt
2nd sing. leyhyttelit et leyhytellyt 2nd sing. olit leyhytellyt et ollut leyhytellyt
3rd sing. leyhytteli ei leyhytellyt 3rd sing. oli leyhytellyt ei ollut leyhytellyt
1st plur. leyhyttelimme emme leyhytelleet 1st plur. olimme leyhytelleet emme olleet leyhytelleet
2nd plur. leyhyttelitte ette leyhytelleet 2nd plur. olitte leyhytelleet ette olleet leyhytelleet
3rd plur. leyhyttelivät eivät leyhytelleet 3rd plur. olivat leyhytelleet eivät olleet leyhytelleet
passive leyhyteltiin ei leyhytelty passive oli leyhytelty ei ollut leyhytelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. leyhyttelisin en leyhyttelisi 1st sing. olisin leyhytellyt en olisi leyhytellyt
2nd sing. leyhyttelisit et leyhyttelisi 2nd sing. olisit leyhytellyt et olisi leyhytellyt
3rd sing. leyhyttelisi ei leyhyttelisi 3rd sing. olisi leyhytellyt ei olisi leyhytellyt
1st plur. leyhyttelisimme emme leyhyttelisi 1st plur. olisimme leyhytelleet emme olisi leyhytelleet
2nd plur. leyhyttelisitte ette leyhyttelisi 2nd plur. olisitte leyhytelleet ette olisi leyhytelleet
3rd plur. leyhyttelisivät eivät leyhyttelisi 3rd plur. olisivat leyhytelleet eivät olisi leyhytelleet
passive leyhyteltäisiin ei leyhyteltäisi passive olisi leyhytelty ei olisi leyhytelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. leyhyttele älä leyhyttele 2nd sing. — —
3rd sing. leyhytelköön älköön leyhytelkö 3rd sing. olkoon leyhytellyt älköön olko leyhytellyt
1st plur. leyhytelkäämme älkäämme leyhytelkö 1st plur. — —
2nd plur. leyhytelkää älkää leyhytelkö 2nd plur. — —
3rd plur. leyhytelkööt älkööt leyhytelkö 3rd plur. olkoot leyhytelleet älkööt olko leyhytelleet
passive leyhyteltäköön älköön leyhyteltäkö passive olkoon leyhytelty älköön olko leyhytelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. leyhytellen en leyhytelle 1st sing. lienen leyhytellyt en liene leyhytellyt
2nd sing. leyhytellet et leyhytelle 2nd sing. lienet leyhytellyt et liene leyhytellyt
3rd sing. leyhytellee ei leyhytelle 3rd sing. lienee leyhytellyt ei liene leyhytellyt
1st plur. leyhytellemme emme leyhytelle 1st plur. lienemme leyhytelleet emme liene leyhytelleet
2nd plur. leyhytellette ette leyhytelle 2nd plur. lienette leyhytelleet ette liene leyhytelleet
3rd plur. leyhytellevät eivät leyhytelle 3rd plur. lienevät leyhytelleet eivät liene leyhytelleet
passive leyhyteltäneen ei leyhyteltäne passive lienee leyhytelty ei liene leyhytelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st leyhytellä present leyhyttelevä leyhyteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st leyhytelläkseni leyhytelläksemme
2nd leyhytelläksesi leyhytelläksenne
3rd leyhytelläkseen
leyhytelläksensä
past leyhytellyt leyhytelty
2nd inessive2 leyhytellessä leyhyteltäessä agent4 leyhyttelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st leyhytellessäni leyhytellessämme
2nd leyhytellessäsi leyhytellessänne
3rd leyhytellessään
leyhytellessänsä
negative leyhyttelemätön
instructive leyhytellen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive leyhyttelemässä —
elative leyhyttelemästä —
illative leyhyttelemään —
adessive leyhyttelemällä —
abessive leyhyttelemättä —
instructive leyhyttelemän leyhyteltämän
4th3 verbal noun leyhytteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st leyhyttelemäisilläni leyhyttelemäisillämme
2nd leyhyttelemäisilläsi leyhyttelemäisillänne
3rd leyhyttelemäisillään
leyhyttelemäisillänsä

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.