likautua

Finnish

Etymology

lika (“dirt”) +‎ -utua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlikɑu̯tuɑˣ/, [ˈlikɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): li‧kau‧tu‧a
  • Hyphenation(key): li‧kau‧tua

Verb

likautua

  1. synonym of likaantua

Conjugation

Inflection of likautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. likaudun en likaudu 1st sing. olen likautunut en ole likautunut
2nd sing. likaudut et likaudu 2nd sing. olet likautunut et ole likautunut
3rd sing. likautuu ei likaudu 3rd sing. on likautunut ei ole likautunut
1st plur. likaudumme emme likaudu 1st plur. olemme likautuneet emme ole likautuneet
2nd plur. likaudutte ette likaudu 2nd plur. olette likautuneet ette ole likautuneet
3rd plur. likautuvat eivät likaudu 3rd plur. ovat likautuneet eivät ole likautuneet
passive likaudutaan ei likauduta passive on likauduttu ei ole likauduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. likauduin en likautunut 1st sing. olin likautunut en ollut likautunut
2nd sing. likauduit et likautunut 2nd sing. olit likautunut et ollut likautunut
3rd sing. likautui ei likautunut 3rd sing. oli likautunut ei ollut likautunut
1st plur. likauduimme emme likautuneet 1st plur. olimme likautuneet emme olleet likautuneet
2nd plur. likauduitte ette likautuneet 2nd plur. olitte likautuneet ette olleet likautuneet
3rd plur. likautuivat eivät likautuneet 3rd plur. olivat likautuneet eivät olleet likautuneet
passive likauduttiin ei likauduttu passive oli likauduttu ei ollut likauduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. likautuisin en likautuisi 1st sing. olisin likautunut en olisi likautunut
2nd sing. likautuisit et likautuisi 2nd sing. olisit likautunut et olisi likautunut
3rd sing. likautuisi ei likautuisi 3rd sing. olisi likautunut ei olisi likautunut
1st plur. likautuisimme emme likautuisi 1st plur. olisimme likautuneet emme olisi likautuneet
2nd plur. likautuisitte ette likautuisi 2nd plur. olisitte likautuneet ette olisi likautuneet
3rd plur. likautuisivat eivät likautuisi 3rd plur. olisivat likautuneet eivät olisi likautuneet
passive likauduttaisiin ei likauduttaisi passive olisi likauduttu ei olisi likauduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. likaudu älä likaudu 2nd sing. — —
3rd sing. likautukoon älköön likautuko 3rd sing. olkoon likautunut älköön olko likautunut
1st plur. likautukaamme älkäämme likautuko 1st plur. — —
2nd plur. likautukaa älkää likautuko 2nd plur. — —
3rd plur. likautukoot älkööt likautuko 3rd plur. olkoot likautuneet älkööt olko likautuneet
passive likauduttakoon älköön likauduttako passive olkoon likauduttu älköön olko likauduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. likautunen en likautune 1st sing. lienen likautunut en liene likautunut
2nd sing. likautunet et likautune 2nd sing. lienet likautunut et liene likautunut
3rd sing. likautunee ei likautune 3rd sing. lienee likautunut ei liene likautunut
1st plur. likautunemme emme likautune 1st plur. lienemme likautuneet emme liene likautuneet
2nd plur. likautunette ette likautune 2nd plur. lienette likautuneet ette liene likautuneet
3rd plur. likautunevat eivät likautune 3rd plur. lienevät likautuneet eivät liene likautuneet
passive likauduttaneen ei likauduttane passive lienee likauduttu ei liene likauduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st likautua present likautuva likauduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st likautuakseni likautuaksemme
2nd likautuaksesi likautuaksenne
3rd likautuakseen
likautuaksensa
past likautunut likauduttu
2nd inessive2 likautuessa likauduttaessa agent4 likautuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st likautuessani likautuessamme
2nd likautuessasi likautuessanne
3rd likautuessaan
likautuessansa
negative likautumaton
instructive likautuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive likautumassa —
elative likautumasta —
illative likautumaan —
adessive likautumalla —
abessive likautumatta —
instructive likautuman likauduttaman
4th3 verbal noun likautuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st likautumaisillani likautumaisillamme
2nd likautumaisillasi likautumaisillanne
3rd likautumaisillaan
likautumaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.