maankarvainen

maan +‎ karvainen

• IPA^(key): /ˈmɑːnˌkɑrʋɑi̯nen/, [ˈmɑ̝ːŋˌkɑ̝rʋɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑrʋɑinen
• Syllabification^(key): maan‧kar‧vai‧nen
• Hyphenation^(key): maan‧karvai‧nen

maankarvainen (comparative maankarvaisempi, superlative maankarvaisin)

1. (archaic) earth-coloured
   • 1921, Anatole France, translated by J. A. Hollo, Ystäväni kirja, chapter 5:

     Se revittiin vain siitä syystä, että oli aikomuksena kivetä se uudelleen. Mutta töitten kestäessä sattui satamaan, joten se muuttui kovin liejuiseksi, ja Alphonse, joka eli siellä kuin satyyri metsässään, oli kiireestä kantapäähän maankarvainen.

     [original: On ne la dépavait que pour la repaver ; mais, comme il avait plu pendant les travaux, elle était fort boueuse, et Alphonse, qui y vivait comme un satyre dans son bois, était, de la tête aux pieds, de la couleur du sol.]

     As it had been raining during the operations it was very muddy, and Alphonse, who lived in the place like a Satyr in his wood, was, from head to foot, the colour of the ground.