muunnesointu

Finnish

Etymology

muunne +‎ sointu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmuːnːeˣˌsoi̯ntu/, [ˈmuːnːe̞s̠ˌs̠o̞i̯n̪t̪u]
  • Rhymes: -ointu
  • Syllabification(key): muun‧ne‧soin‧tu
  • Hyphenation(key): muunne‧sointu

Noun

muunnesointu

  1. (music) altered chord, chord with a non-melodic note

Declension

Inflection of muunnesointu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative muunnesointu muunnesoinnut
genitive muunnesoinnun muunnesointujen
partitive muunnesointua muunnesointuja
illative muunnesointuun muunnesointuihin
singular plural
nominative muunnesointu muunnesoinnut
accusative nom. muunnesointu muunnesoinnut
gen. muunnesoinnun
genitive muunnesoinnun muunnesointujen
partitive muunnesointua muunnesointuja
inessive muunnesoinnussa muunnesoinnuissa
elative muunnesoinnusta muunnesoinnuista
illative muunnesointuun muunnesointuihin
adessive muunnesoinnulla muunnesoinnuilla
ablative muunnesoinnulta muunnesoinnuilta
allative muunnesoinnulle muunnesoinnuille
essive muunnesointuna muunnesointuina
translative muunnesoinnuksi muunnesoinnuiksi
abessive muunnesoinnutta muunnesoinnuitta
instructive — muunnesoinnuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of muunnesointu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative muunnesointuni muunnesointuni
accusative nom. muunnesointuni muunnesointuni
gen. muunnesointuni
genitive muunnesointuni muunnesointujeni
partitive muunnesointuani muunnesointujani
inessive muunnesoinnussani muunnesoinnuissani
elative muunnesoinnustani muunnesoinnuistani
illative muunnesointuuni muunnesointuihini
adessive muunnesoinnullani muunnesoinnuillani
ablative muunnesoinnultani muunnesoinnuiltani
allative muunnesoinnulleni muunnesoinnuilleni
essive muunnesointunani muunnesointuinani
translative muunnesoinnukseni muunnesoinnuikseni
abessive muunnesoinnuttani muunnesoinnuittani
instructive — —
comitative — muunnesointuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative muunnesointusi muunnesointusi
accusative nom. muunnesointusi muunnesointusi
gen. muunnesointusi
genitive muunnesointusi muunnesointujesi
partitive muunnesointuasi muunnesointujasi
inessive muunnesoinnussasi muunnesoinnuissasi
elative muunnesoinnustasi muunnesoinnuistasi
illative muunnesointuusi muunnesointuihisi
adessive muunnesoinnullasi muunnesoinnuillasi
ablative muunnesoinnultasi muunnesoinnuiltasi
allative muunnesoinnullesi muunnesoinnuillesi
essive muunnesointunasi muunnesointuinasi
translative muunnesoinnuksesi muunnesoinnuiksesi
abessive muunnesoinnuttasi muunnesoinnuittasi
instructive — —
comitative — muunnesointuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative muunnesointumme muunnesointumme
accusative nom. muunnesointumme muunnesointumme
gen. muunnesointumme
genitive muunnesointumme muunnesointujemme
partitive muunnesointuamme muunnesointujamme
inessive muunnesoinnussamme muunnesoinnuissamme
elative muunnesoinnustamme muunnesoinnuistamme
illative muunnesointuumme muunnesointuihimme
adessive muunnesoinnullamme muunnesoinnuillamme
ablative muunnesoinnultamme muunnesoinnuiltamme
allative muunnesoinnullemme muunnesoinnuillemme
essive muunnesointunamme muunnesointuinamme
translative muunnesoinnuksemme muunnesoinnuiksemme
abessive muunnesoinnuttamme muunnesoinnuittamme
instructive — —
comitative — muunnesointuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative muunnesointunne muunnesointunne
accusative nom. muunnesointunne muunnesointunne
gen. muunnesointunne
genitive muunnesointunne muunnesointujenne
partitive muunnesointuanne muunnesointujanne
inessive muunnesoinnussanne muunnesoinnuissanne
elative muunnesoinnustanne muunnesoinnuistanne
illative muunnesointuunne muunnesointuihinne
adessive muunnesoinnullanne muunnesoinnuillanne
ablative muunnesoinnultanne muunnesoinnuiltanne
allative muunnesoinnullenne muunnesoinnuillenne
essive muunnesointunanne muunnesointuinanne
translative muunnesoinnuksenne muunnesoinnuiksenne
abessive muunnesoinnuttanne muunnesoinnuittanne
instructive — —
comitative — muunnesointuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative muunnesointunsa muunnesointunsa
accusative nom. muunnesointunsa muunnesointunsa
gen. muunnesointunsa
genitive muunnesointunsa muunnesointujensa
partitive muunnesointuaan
muunnesointuansa 		muunnesointujaan
muunnesointujansa
inessive muunnesoinnussaan
muunnesoinnussansa 		muunnesoinnuissaan
muunnesoinnuissansa
elative muunnesoinnustaan
muunnesoinnustansa 		muunnesoinnuistaan
muunnesoinnuistansa
illative muunnesointuunsa muunnesointuihinsa
adessive muunnesoinnullaan
muunnesoinnullansa 		muunnesoinnuillaan
muunnesoinnuillansa
ablative muunnesoinnultaan
muunnesoinnultansa 		muunnesoinnuiltaan
muunnesoinnuiltansa
allative muunnesoinnulleen
muunnesoinnullensa 		muunnesoinnuilleen
muunnesoinnuillensa
essive muunnesointunaan
muunnesointunansa 		muunnesointuinaan
muunnesointuinansa
translative muunnesoinnukseen
muunnesoinnuksensa 		muunnesoinnuikseen
muunnesoinnuiksensa
abessive muunnesoinnuttaan
muunnesoinnuttansa 		muunnesoinnuittaan
muunnesoinnuittansa
instructive — —
comitative — muunnesointuineen
muunnesointuinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.