nikostua

Ingrian

Etymology

From nikostaa (“to hiccup”) +‎ -ua.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈnikostuɑ/, [ˈniko̞s̠ˌtuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈnikoi̯stuɑ/, [ˈniɡ̊o̞i̯ʃˌtuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: ni‧kos‧tu‧a

Verb

nikostua

  1. (intransitive) to get the hiccups

Conjugation

Conjugation of nikostua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nikossun en nikossu 1st singular oon nikostunt, oon nikostunut en oo nikostunt, en oo nikostunut
2nd singular nikossut et nikossu 2nd singular oot nikostunt, oot nikostunut et oo nikostunt, et oo nikostunut
3rd singular nikostuu ei nikossu 3rd singular ono nikostunt, ono nikostunut ei oo nikostunt, ei oo nikostunut
1st plural nikossumma emmä nikossu 1st plural oomma nikostunneet emmä oo nikostunneet
2nd plural nikossutta että nikossu 2nd plural ootta nikostunneet että oo nikostunneet
3rd plural nikostuut1), nikostuvat2), nikossuttaa evät nikossu, ei nikossuta 3rd plural ovat nikostunneet evät oo nikostunneet, ei oo nikossuttu
impersonal nikossuttaa ei nikossuta impersonal ono nikossuttu ei oo nikossuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular nikossuin en nikostunt, en nikostunut 1st singular olin nikostunt, olin nikostunut en olt nikostunt, en olt nikostunut
2nd singular nikossuit et nikostunt, et nikostunut 2nd singular olit nikostunt, olit nikostunut et olt nikostunt, et olt nikostunut
3rd singular nikostui ei nikostunt, ei nikostunut 3rd singular oli nikostunt, oli nikostunut ei olt nikostunt, ei olt nikostunut
1st plural nikossuimma emmä nikostunneet 1st plural olimma nikostunneet emmä olleet nikostunneet
2nd plural nikossuitta että nikostunneet 2nd plural olitta nikostunneet että olleet nikostunneet
3rd plural nikostuit1), nikostuivat2), nikossuttii evät nikostunneet, ei nikossuttu 3rd plural olivat nikostunneet evät olleet nikostunneet, ei olt nikossuttu
impersonal nikossuttii ei nikossuttu impersonal oli nikossuttu ei olt nikossuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nikostuisin en nikostuis 1st singular olisin nikostunt, olisin nikostunut en olis nikostunt, en olis nikostunut
2nd singular nikostuisit, nikostuist1) et nikostuis 2nd singular olisit nikostunt, olisit nikostunut et olis nikostunt, et olis nikostunut
3rd singular nikostuis ei nikostuis 3rd singular olis nikostunt, olis nikostunut ei olis nikostunt, ei olis nikostunut
1st plural nikostuisimma emmä nikostuis 1st plural olisimma nikostunneet emmä olis nikostunneet
2nd plural nikostuisitta että nikostuis 2nd plural olisitta nikostunneet että olis nikostunneet
3rd plural nikostuisiit1), nikostuisivat2), nikossuttais evät nikostuis, ei nikossuttais 3rd plural olisivat nikostunneet evät olis nikostunneet, ei olis nikossuttu
impersonal nikossuttais ei nikossuttais impersonal olis nikossuttu ei olis nikossuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular nikossu elä nikossu 2nd singular oo nikostunt, oo nikostunut elä oo nikostunt, elä oo nikostunut
3rd singular nikostukkoo elköö nikostuko 3rd singular olkoo nikostunt, olkoo nikostunut elköö olko nikostunt, elköö olko nikostunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural nikostukkaa elkää nikostuko 2nd plural olkaa nikostunneet elkää olko nikostunneet
3rd plural nikostukkoot elkööt nikostuko, elköö nikossuttako 3rd plural olkoot nikostunneet elkööt olko nikostunneet, elköö olko nikossuttu
impersonal nikossuttakoo elköö nikossuttako impersonal olkoo nikossuttu elköö olko nikossuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular nikostunen en nikostune
2nd singular nikostunet et nikostune
3rd singular nikostunnoo ei nikostune
1st plural nikostunemma emmä nikostune
2nd plural nikostunetta että nikostune
3rd plural nikostunnoot evät nikostune, ei nikossuttane
impersonal nikossuttanoo ei nikossuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st nikostua present nikostuva nikossuttava
2nd inessive nikostues past nikostunt, nikostunut nikossuttu
instructive nikostuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (nikostukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative nikostummaa
inessive nikostumas
elative nikostumast
abessive nikostumata
4th nominative nikostumiin
partitive nikostumista, nikostumist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 340
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.