oikeuskäytäntö

Finnish

Etymology

oikeus +‎ käytäntö

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keusˌkæy̯tæntø/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌk̟æy̯t̪æn̪t̪ø̞]
  • Rhymes: -æytæntø
  • Syllabification(key): oi‧ke‧us‧käy‧tän‧tö
  • Hyphenation(key): oi‧keus‧käytän‧tö

Noun

oikeuskäytäntö

  1. (law) case law

Declension

Inflection of oikeuskäytäntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
genitive oikeuskäytännön oikeuskäytäntöjen
partitive oikeuskäytäntöä oikeuskäytäntöjä
illative oikeuskäytäntöön oikeuskäytäntöihin
singular plural
nominative oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
accusative nom. oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
gen. oikeuskäytännön
genitive oikeuskäytännön oikeuskäytäntöjen
partitive oikeuskäytäntöä oikeuskäytäntöjä
inessive oikeuskäytännössä oikeuskäytännöissä
elative oikeuskäytännöstä oikeuskäytännöistä
illative oikeuskäytäntöön oikeuskäytäntöihin
adessive oikeuskäytännöllä oikeuskäytännöillä
ablative oikeuskäytännöltä oikeuskäytännöiltä
allative oikeuskäytännölle oikeuskäytännöille
essive oikeuskäytäntönä oikeuskäytäntöinä
translative oikeuskäytännöksi oikeuskäytännöiksi
abessive oikeuskäytännöttä oikeuskäytännöittä
instructive — oikeuskäytännöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeuskäytäntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni
accusative nom. oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni
gen. oikeuskäytäntöni
genitive oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöjeni
partitive oikeuskäytäntöäni oikeuskäytäntöjäni
inessive oikeuskäytännössäni oikeuskäytännöissäni
elative oikeuskäytännöstäni oikeuskäytännöistäni
illative oikeuskäytäntööni oikeuskäytäntöihini
adessive oikeuskäytännölläni oikeuskäytännöilläni
ablative oikeuskäytännöltäni oikeuskäytännöiltäni
allative oikeuskäytännölleni oikeuskäytännöilleni
essive oikeuskäytäntönäni oikeuskäytäntöinäni
translative oikeuskäytännökseni oikeuskäytännöikseni
abessive oikeuskäytännöttäni oikeuskäytännöittäni
instructive — —
comitative — oikeuskäytäntöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi
accusative nom. oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi
gen. oikeuskäytäntösi
genitive oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntöjesi
partitive oikeuskäytäntöäsi oikeuskäytäntöjäsi
inessive oikeuskäytännössäsi oikeuskäytännöissäsi
elative oikeuskäytännöstäsi oikeuskäytännöistäsi
illative oikeuskäytäntöösi oikeuskäytäntöihisi
adessive oikeuskäytännölläsi oikeuskäytännöilläsi
ablative oikeuskäytännöltäsi oikeuskäytännöiltäsi
allative oikeuskäytännöllesi oikeuskäytännöillesi
essive oikeuskäytäntönäsi oikeuskäytäntöinäsi
translative oikeuskäytännöksesi oikeuskäytännöiksesi
abessive oikeuskäytännöttäsi oikeuskäytännöittäsi
instructive — —
comitative — oikeuskäytäntöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme
accusative nom. oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme
gen. oikeuskäytäntömme
genitive oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntöjemme
partitive oikeuskäytäntöämme oikeuskäytäntöjämme
inessive oikeuskäytännössämme oikeuskäytännöissämme
elative oikeuskäytännöstämme oikeuskäytännöistämme
illative oikeuskäytäntöömme oikeuskäytäntöihimme
adessive oikeuskäytännöllämme oikeuskäytännöillämme
ablative oikeuskäytännöltämme oikeuskäytännöiltämme
allative oikeuskäytännöllemme oikeuskäytännöillemme
essive oikeuskäytäntönämme oikeuskäytäntöinämme
translative oikeuskäytännöksemme oikeuskäytännöiksemme
abessive oikeuskäytännöttämme oikeuskäytännöittämme
instructive — —
comitative — oikeuskäytäntöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne
accusative nom. oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne
gen. oikeuskäytäntönne
genitive oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntöjenne
partitive oikeuskäytäntöänne oikeuskäytäntöjänne
inessive oikeuskäytännössänne oikeuskäytännöissänne
elative oikeuskäytännöstänne oikeuskäytännöistänne
illative oikeuskäytäntöönne oikeuskäytäntöihinne
adessive oikeuskäytännöllänne oikeuskäytännöillänne
ablative oikeuskäytännöltänne oikeuskäytännöiltänne
allative oikeuskäytännöllenne oikeuskäytännöillenne
essive oikeuskäytäntönänne oikeuskäytäntöinänne
translative oikeuskäytännöksenne oikeuskäytännöiksenne
abessive oikeuskäytännöttänne oikeuskäytännöittänne
instructive — —
comitative — oikeuskäytäntöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä
accusative nom. oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä
gen. oikeuskäytäntönsä
genitive oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntöjensä
partitive oikeuskäytäntöään
oikeuskäytäntöänsä 		oikeuskäytäntöjään
oikeuskäytäntöjänsä
inessive oikeuskäytännössään
oikeuskäytännössänsä 		oikeuskäytännöissään
oikeuskäytännöissänsä
elative oikeuskäytännöstään
oikeuskäytännöstänsä 		oikeuskäytännöistään
oikeuskäytännöistänsä
illative oikeuskäytäntöönsä oikeuskäytäntöihinsä
adessive oikeuskäytännöllään
oikeuskäytännöllänsä 		oikeuskäytännöillään
oikeuskäytännöillänsä
ablative oikeuskäytännöltään
oikeuskäytännöltänsä 		oikeuskäytännöiltään
oikeuskäytännöiltänsä
allative oikeuskäytännölleen
oikeuskäytännöllensä 		oikeuskäytännöilleen
oikeuskäytännöillensä
essive oikeuskäytäntönään
oikeuskäytäntönänsä 		oikeuskäytäntöinään
oikeuskäytäntöinänsä
translative oikeuskäytännökseen
oikeuskäytännöksensä 		oikeuskäytännöikseen
oikeuskäytännöiksensä
abessive oikeuskäytännöttään
oikeuskäytännöttänsä 		oikeuskäytännöittään
oikeuskäytännöittänsä
instructive — —
comitative — oikeuskäytäntöineen
oikeuskäytäntöinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.