oikeussäännös

Finnish

Etymology

oikeus +‎ säännös

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keusˌsæːnːøs/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌs̠æːnːø̞s̠]
  • Rhymes: -æːnːøs
  • Syllabification(key): oi‧ke‧us‧sään‧nös
  • Hyphenation(key): oi‧keus‧säännös

Noun

oikeussäännös

  1. legal provision, a provision of law

Declension

Inflection of oikeussäännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative oikeussäännös oikeussäännökset
genitive oikeussäännöksen oikeussäännösten
oikeussäännöksien
partitive oikeussäännöstä oikeussäännöksiä
illative oikeussäännökseen oikeussäännöksiin
singular plural
nominative oikeussäännös oikeussäännökset
accusative nom. oikeussäännös oikeussäännökset
gen. oikeussäännöksen
genitive oikeussäännöksen oikeussäännösten
oikeussäännöksien
partitive oikeussäännöstä oikeussäännöksiä
inessive oikeussäännöksessä oikeussäännöksissä
elative oikeussäännöksestä oikeussäännöksistä
illative oikeussäännökseen oikeussäännöksiin
adessive oikeussäännöksellä oikeussäännöksillä
ablative oikeussäännökseltä oikeussäännöksiltä
allative oikeussäännökselle oikeussäännöksille
essive oikeussäännöksenä oikeussäännöksinä
translative oikeussäännökseksi oikeussäännöksiksi
abessive oikeussäännöksettä oikeussäännöksittä
instructive — oikeussäännöksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeussäännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeussäännökseni oikeussäännökseni
accusative nom. oikeussäännökseni oikeussäännökseni
gen. oikeussäännökseni
genitive oikeussäännökseni oikeussäännösteni
oikeussäännöksieni
partitive oikeussäännöstäni oikeussäännöksiäni
inessive oikeussäännöksessäni oikeussäännöksissäni
elative oikeussäännöksestäni oikeussäännöksistäni
illative oikeussäännökseeni oikeussäännöksiini
adessive oikeussäännökselläni oikeussäännöksilläni
ablative oikeussäännökseltäni oikeussäännöksiltäni
allative oikeussäännökselleni oikeussäännöksilleni
essive oikeussäännöksenäni oikeussäännöksinäni
translative oikeussäännöksekseni oikeussäännöksikseni
abessive oikeussäännöksettäni oikeussäännöksittäni
instructive — —
comitative — oikeussäännöksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeussäännöksesi oikeussäännöksesi
accusative nom. oikeussäännöksesi oikeussäännöksesi
gen. oikeussäännöksesi
genitive oikeussäännöksesi oikeussäännöstesi
oikeussäännöksiesi
partitive oikeussäännöstäsi oikeussäännöksiäsi
inessive oikeussäännöksessäsi oikeussäännöksissäsi
elative oikeussäännöksestäsi oikeussäännöksistäsi
illative oikeussäännökseesi oikeussäännöksiisi
adessive oikeussäännökselläsi oikeussäännöksilläsi
ablative oikeussäännökseltäsi oikeussäännöksiltäsi
allative oikeussäännöksellesi oikeussäännöksillesi
essive oikeussäännöksenäsi oikeussäännöksinäsi
translative oikeussäännökseksesi oikeussäännöksiksesi
abessive oikeussäännöksettäsi oikeussäännöksittäsi
instructive — —
comitative — oikeussäännöksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeussäännöksemme oikeussäännöksemme
accusative nom. oikeussäännöksemme oikeussäännöksemme
gen. oikeussäännöksemme
genitive oikeussäännöksemme oikeussäännöstemme
oikeussäännöksiemme
partitive oikeussäännöstämme oikeussäännöksiämme
inessive oikeussäännöksessämme oikeussäännöksissämme
elative oikeussäännöksestämme oikeussäännöksistämme
illative oikeussäännökseemme oikeussäännöksiimme
adessive oikeussäännöksellämme oikeussäännöksillämme
ablative oikeussäännökseltämme oikeussäännöksiltämme
allative oikeussäännöksellemme oikeussäännöksillemme
essive oikeussäännöksenämme oikeussäännöksinämme
translative oikeussäännökseksemme oikeussäännöksiksemme
abessive oikeussäännöksettämme oikeussäännöksittämme
instructive — —
comitative — oikeussäännöksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeussäännöksenne oikeussäännöksenne
accusative nom. oikeussäännöksenne oikeussäännöksenne
gen. oikeussäännöksenne
genitive oikeussäännöksenne oikeussäännöstenne
oikeussäännöksienne
partitive oikeussäännöstänne oikeussäännöksiänne
inessive oikeussäännöksessänne oikeussäännöksissänne
elative oikeussäännöksestänne oikeussäännöksistänne
illative oikeussäännökseenne oikeussäännöksiinne
adessive oikeussäännöksellänne oikeussäännöksillänne
ablative oikeussäännökseltänne oikeussäännöksiltänne
allative oikeussäännöksellenne oikeussäännöksillenne
essive oikeussäännöksenänne oikeussäännöksinänne
translative oikeussäännökseksenne oikeussäännöksiksenne
abessive oikeussäännöksettänne oikeussäännöksittänne
instructive — —
comitative — oikeussäännöksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeussäännöksensä oikeussäännöksensä
accusative nom. oikeussäännöksensä oikeussäännöksensä
gen. oikeussäännöksensä
genitive oikeussäännöksensä oikeussäännöstensä
oikeussäännöksiensä
partitive oikeussäännöstään
oikeussäännöstänsä 		oikeussäännöksiään
oikeussäännöksiänsä
inessive oikeussäännöksessään
oikeussäännöksessänsä 		oikeussäännöksissään
oikeussäännöksissänsä
elative oikeussäännöksestään
oikeussäännöksestänsä 		oikeussäännöksistään
oikeussäännöksistänsä
illative oikeussäännökseensä oikeussäännöksiinsä
adessive oikeussäännöksellään
oikeussäännöksellänsä 		oikeussäännöksillään
oikeussäännöksillänsä
ablative oikeussäännökseltään
oikeussäännökseltänsä 		oikeussäännöksiltään
oikeussäännöksiltänsä
allative oikeussäännökselleen
oikeussäännöksellensä 		oikeussäännöksilleen
oikeussäännöksillensä
essive oikeussäännöksenään
oikeussäännöksenänsä 		oikeussäännöksinään
oikeussäännöksinänsä
translative oikeussäännöksekseen
oikeussäännökseksensä 		oikeussäännöksikseen
oikeussäännöksiksensä
abessive oikeussäännöksettään
oikeussäännöksettänsä 		oikeussäännöksittään
oikeussäännöksittänsä
instructive — —
comitative — oikeussäännöksineen
oikeussäännöksinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.