oikeussuhde

Finnish

Etymology

oikeus +‎ suhde

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keusˌsuhdeˣ/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌs̠uxde̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uhde
  • Syllabification(key): oi‧ke‧us‧suh‧de
  • Hyphenation(key): oi‧keus‧suhde

Noun

oikeussuhde

  1. legal relationship, legal relation (relations provided by law between two persons as a consequence of a certain state of affairs)

Declension

Inflection of oikeussuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative oikeussuhde oikeussuhteet
genitive oikeussuhteen oikeussuhteiden
oikeussuhteitten
partitive oikeussuhdetta oikeussuhteita
illative oikeussuhteeseen oikeussuhteisiin
oikeussuhteihin
singular plural
nominative oikeussuhde oikeussuhteet
accusative nom. oikeussuhde oikeussuhteet
gen. oikeussuhteen
genitive oikeussuhteen oikeussuhteiden
oikeussuhteitten
partitive oikeussuhdetta oikeussuhteita
inessive oikeussuhteessa oikeussuhteissa
elative oikeussuhteesta oikeussuhteista
illative oikeussuhteeseen oikeussuhteisiin
oikeussuhteihin
adessive oikeussuhteella oikeussuhteilla
ablative oikeussuhteelta oikeussuhteilta
allative oikeussuhteelle oikeussuhteille
essive oikeussuhteena oikeussuhteina
translative oikeussuhteeksi oikeussuhteiksi
abessive oikeussuhteetta oikeussuhteitta
instructive — oikeussuhtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeussuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeussuhteeni oikeussuhteeni
accusative nom. oikeussuhteeni oikeussuhteeni
gen. oikeussuhteeni
genitive oikeussuhteeni oikeussuhteideni
oikeussuhteitteni
partitive oikeussuhdettani oikeussuhteitani
inessive oikeussuhteessani oikeussuhteissani
elative oikeussuhteestani oikeussuhteistani
illative oikeussuhteeseeni oikeussuhteisiini
oikeussuhteihini
adessive oikeussuhteellani oikeussuhteillani
ablative oikeussuhteeltani oikeussuhteiltani
allative oikeussuhteelleni oikeussuhteilleni
essive oikeussuhteenani oikeussuhteinani
translative oikeussuhteekseni oikeussuhteikseni
abessive oikeussuhteettani oikeussuhteittani
instructive — —
comitative — oikeussuhteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeussuhteesi oikeussuhteesi
accusative nom. oikeussuhteesi oikeussuhteesi
gen. oikeussuhteesi
genitive oikeussuhteesi oikeussuhteidesi
oikeussuhteittesi
partitive oikeussuhdettasi oikeussuhteitasi
inessive oikeussuhteessasi oikeussuhteissasi
elative oikeussuhteestasi oikeussuhteistasi
illative oikeussuhteeseesi oikeussuhteisiisi
oikeussuhteihisi
adessive oikeussuhteellasi oikeussuhteillasi
ablative oikeussuhteeltasi oikeussuhteiltasi
allative oikeussuhteellesi oikeussuhteillesi
essive oikeussuhteenasi oikeussuhteinasi
translative oikeussuhteeksesi oikeussuhteiksesi
abessive oikeussuhteettasi oikeussuhteittasi
instructive — —
comitative — oikeussuhteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeussuhteemme oikeussuhteemme
accusative nom. oikeussuhteemme oikeussuhteemme
gen. oikeussuhteemme
genitive oikeussuhteemme oikeussuhteidemme
oikeussuhteittemme
partitive oikeussuhdettamme oikeussuhteitamme
inessive oikeussuhteessamme oikeussuhteissamme
elative oikeussuhteestamme oikeussuhteistamme
illative oikeussuhteeseemme oikeussuhteisiimme
oikeussuhteihimme
adessive oikeussuhteellamme oikeussuhteillamme
ablative oikeussuhteeltamme oikeussuhteiltamme
allative oikeussuhteellemme oikeussuhteillemme
essive oikeussuhteenamme oikeussuhteinamme
translative oikeussuhteeksemme oikeussuhteiksemme
abessive oikeussuhteettamme oikeussuhteittamme
instructive — —
comitative — oikeussuhteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeussuhteenne oikeussuhteenne
accusative nom. oikeussuhteenne oikeussuhteenne
gen. oikeussuhteenne
genitive oikeussuhteenne oikeussuhteidenne
oikeussuhteittenne
partitive oikeussuhdettanne oikeussuhteitanne
inessive oikeussuhteessanne oikeussuhteissanne
elative oikeussuhteestanne oikeussuhteistanne
illative oikeussuhteeseenne oikeussuhteisiinne
oikeussuhteihinne
adessive oikeussuhteellanne oikeussuhteillanne
ablative oikeussuhteeltanne oikeussuhteiltanne
allative oikeussuhteellenne oikeussuhteillenne
essive oikeussuhteenanne oikeussuhteinanne
translative oikeussuhteeksenne oikeussuhteiksenne
abessive oikeussuhteettanne oikeussuhteittanne
instructive — —
comitative — oikeussuhteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeussuhteensa oikeussuhteensa
accusative nom. oikeussuhteensa oikeussuhteensa
gen. oikeussuhteensa
genitive oikeussuhteensa oikeussuhteidensa
oikeussuhteittensa
partitive oikeussuhdettaan
oikeussuhdettansa 		oikeussuhteitaan
oikeussuhteitansa
inessive oikeussuhteessaan
oikeussuhteessansa 		oikeussuhteissaan
oikeussuhteissansa
elative oikeussuhteestaan
oikeussuhteestansa 		oikeussuhteistaan
oikeussuhteistansa
illative oikeussuhteeseensa oikeussuhteisiinsa
oikeussuhteihinsa
adessive oikeussuhteellaan
oikeussuhteellansa 		oikeussuhteillaan
oikeussuhteillansa
ablative oikeussuhteeltaan
oikeussuhteeltansa 		oikeussuhteiltaan
oikeussuhteiltansa
allative oikeussuhteelleen
oikeussuhteellensa 		oikeussuhteilleen
oikeussuhteillensa
essive oikeussuhteenaan
oikeussuhteenansa 		oikeussuhteinaan
oikeussuhteinansa
translative oikeussuhteekseen
oikeussuhteeksensa 		oikeussuhteikseen
oikeussuhteiksensa
abessive oikeussuhteettaan
oikeussuhteettansa 		oikeussuhteittaan
oikeussuhteittansa
instructive — —
comitative — oikeussuhteineen
oikeussuhteinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.