ominaistuoksu

Finnish

Etymology

ominais- +‎ tuoksu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌtuo̯ksu/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌtuo̞̯ks̠u]
  • Rhymes: -uoksu
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧tuok‧su
  • Hyphenation(key): ominais‧tuoksu

Noun

ominaistuoksu

  1. characteristic odor or smell

Declension

Inflection of ominaistuoksu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative ominaistuoksu ominaistuoksut
genitive ominaistuoksun ominaistuoksujen
partitive ominaistuoksua ominaistuoksuja
illative ominaistuoksuun ominaistuoksuihin
singular plural
nominative ominaistuoksu ominaistuoksut
accusative nom. ominaistuoksu ominaistuoksut
gen. ominaistuoksun
genitive ominaistuoksun ominaistuoksujen
partitive ominaistuoksua ominaistuoksuja
inessive ominaistuoksussa ominaistuoksuissa
elative ominaistuoksusta ominaistuoksuista
illative ominaistuoksuun ominaistuoksuihin
adessive ominaistuoksulla ominaistuoksuilla
ablative ominaistuoksulta ominaistuoksuilta
allative ominaistuoksulle ominaistuoksuille
essive ominaistuoksuna ominaistuoksuina
translative ominaistuoksuksi ominaistuoksuiksi
abessive ominaistuoksutta ominaistuoksuitta
instructive — ominaistuoksuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaistuoksu (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistuoksuni ominaistuoksuni
accusative nom. ominaistuoksuni ominaistuoksuni
gen. ominaistuoksuni
genitive ominaistuoksuni ominaistuoksujeni
partitive ominaistuoksuani ominaistuoksujani
inessive ominaistuoksussani ominaistuoksuissani
elative ominaistuoksustani ominaistuoksuistani
illative ominaistuoksuuni ominaistuoksuihini
adessive ominaistuoksullani ominaistuoksuillani
ablative ominaistuoksultani ominaistuoksuiltani
allative ominaistuoksulleni ominaistuoksuilleni
essive ominaistuoksunani ominaistuoksuinani
translative ominaistuoksukseni ominaistuoksuikseni
abessive ominaistuoksuttani ominaistuoksuittani
instructive — —
comitative — ominaistuoksuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaistuoksusi ominaistuoksusi
accusative nom. ominaistuoksusi ominaistuoksusi
gen. ominaistuoksusi
genitive ominaistuoksusi ominaistuoksujesi
partitive ominaistuoksuasi ominaistuoksujasi
inessive ominaistuoksussasi ominaistuoksuissasi
elative ominaistuoksustasi ominaistuoksuistasi
illative ominaistuoksuusi ominaistuoksuihisi
adessive ominaistuoksullasi ominaistuoksuillasi
ablative ominaistuoksultasi ominaistuoksuiltasi
allative ominaistuoksullesi ominaistuoksuillesi
essive ominaistuoksunasi ominaistuoksuinasi
translative ominaistuoksuksesi ominaistuoksuiksesi
abessive ominaistuoksuttasi ominaistuoksuittasi
instructive — —
comitative — ominaistuoksuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistuoksumme ominaistuoksumme
accusative nom. ominaistuoksumme ominaistuoksumme
gen. ominaistuoksumme
genitive ominaistuoksumme ominaistuoksujemme
partitive ominaistuoksuamme ominaistuoksujamme
inessive ominaistuoksussamme ominaistuoksuissamme
elative ominaistuoksustamme ominaistuoksuistamme
illative ominaistuoksuumme ominaistuoksuihimme
adessive ominaistuoksullamme ominaistuoksuillamme
ablative ominaistuoksultamme ominaistuoksuiltamme
allative ominaistuoksullemme ominaistuoksuillemme
essive ominaistuoksunamme ominaistuoksuinamme
translative ominaistuoksuksemme ominaistuoksuiksemme
abessive ominaistuoksuttamme ominaistuoksuittamme
instructive — —
comitative — ominaistuoksuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaistuoksunne ominaistuoksunne
accusative nom. ominaistuoksunne ominaistuoksunne
gen. ominaistuoksunne
genitive ominaistuoksunne ominaistuoksujenne
partitive ominaistuoksuanne ominaistuoksujanne
inessive ominaistuoksussanne ominaistuoksuissanne
elative ominaistuoksustanne ominaistuoksuistanne
illative ominaistuoksuunne ominaistuoksuihinne
adessive ominaistuoksullanne ominaistuoksuillanne
ablative ominaistuoksultanne ominaistuoksuiltanne
allative ominaistuoksullenne ominaistuoksuillenne
essive ominaistuoksunanne ominaistuoksuinanne
translative ominaistuoksuksenne ominaistuoksuiksenne
abessive ominaistuoksuttanne ominaistuoksuittanne
instructive — —
comitative — ominaistuoksuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaistuoksunsa ominaistuoksunsa
accusative nom. ominaistuoksunsa ominaistuoksunsa
gen. ominaistuoksunsa
genitive ominaistuoksunsa ominaistuoksujensa
partitive ominaistuoksuaan
ominaistuoksuansa 		ominaistuoksujaan
ominaistuoksujansa
inessive ominaistuoksussaan
ominaistuoksussansa 		ominaistuoksuissaan
ominaistuoksuissansa
elative ominaistuoksustaan
ominaistuoksustansa 		ominaistuoksuistaan
ominaistuoksuistansa
illative ominaistuoksuunsa ominaistuoksuihinsa
adessive ominaistuoksullaan
ominaistuoksullansa 		ominaistuoksuillaan
ominaistuoksuillansa
ablative ominaistuoksultaan
ominaistuoksultansa 		ominaistuoksuiltaan
ominaistuoksuiltansa
allative ominaistuoksulleen
ominaistuoksullensa 		ominaistuoksuilleen
ominaistuoksuillensa
essive ominaistuoksunaan
ominaistuoksunansa 		ominaistuoksuinaan
ominaistuoksuinansa
translative ominaistuoksukseen
ominaistuoksuksensa 		ominaistuoksuikseen
ominaistuoksuiksensa
abessive ominaistuoksuttaan
ominaistuoksuttansa 		ominaistuoksuittaan
ominaistuoksuittansa
instructive — —
comitative — ominaistuoksuineen
ominaistuoksuinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.