ominaisuudennimi

Finnish

Etymology

ominaisuuden +‎ nimi

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯suːdenˌnimi/, [ˈo̞minɑ̝i̯ˌs̠uːde̞nˌnimi]
  • Rhymes: -imi
  • Syllabification(key): o‧mi‧nai‧suu‧den‧ni‧mi
  • Hyphenation(key): omi‧nai‧suuden‧nimi

Noun

ominaisuudennimi

  1. property or quality noun; noun used to describe a property or quality, often derived from an adjective

Declension

Inflection of ominaisuudennimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative ominaisuudennimi ominaisuudennimet
genitive ominaisuudennimen ominaisuudennimien
partitive ominaisuudennimeä ominaisuudennimiä
illative ominaisuudennimeen ominaisuudennimiin
singular plural
nominative ominaisuudennimi ominaisuudennimet
accusative nom. ominaisuudennimi ominaisuudennimet
gen. ominaisuudennimen
genitive ominaisuudennimen ominaisuudennimien
partitive ominaisuudennimeä ominaisuudennimiä
inessive ominaisuudennimessä ominaisuudennimissä
elative ominaisuudennimestä ominaisuudennimistä
illative ominaisuudennimeen ominaisuudennimiin
adessive ominaisuudennimellä ominaisuudennimillä
ablative ominaisuudennimeltä ominaisuudennimiltä
allative ominaisuudennimelle ominaisuudennimille
essive ominaisuudennimenä ominaisuudenniminä
translative ominaisuudennimeksi ominaisuudennimiksi
abessive ominaisuudennimettä ominaisuudennimittä
instructive — ominaisuudennimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaisuudennimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisuudennimeni ominaisuudennimeni
accusative nom. ominaisuudennimeni ominaisuudennimeni
gen. ominaisuudennimeni
genitive ominaisuudennimeni ominaisuudennimieni
partitive ominaisuudennimeäni ominaisuudennimiäni
inessive ominaisuudennimessäni ominaisuudennimissäni
elative ominaisuudennimestäni ominaisuudennimistäni
illative ominaisuudennimeeni ominaisuudennimiini
adessive ominaisuudennimelläni ominaisuudennimilläni
ablative ominaisuudennimeltäni ominaisuudennimiltäni
allative ominaisuudennimelleni ominaisuudennimilleni
essive ominaisuudennimenäni ominaisuudenniminäni
translative ominaisuudennimekseni ominaisuudennimikseni
abessive ominaisuudennimettäni ominaisuudennimittäni
instructive — —
comitative — ominaisuudennimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisuudennimesi ominaisuudennimesi
accusative nom. ominaisuudennimesi ominaisuudennimesi
gen. ominaisuudennimesi
genitive ominaisuudennimesi ominaisuudennimiesi
partitive ominaisuudennimeäsi ominaisuudennimiäsi
inessive ominaisuudennimessäsi ominaisuudennimissäsi
elative ominaisuudennimestäsi ominaisuudennimistäsi
illative ominaisuudennimeesi ominaisuudennimiisi
adessive ominaisuudennimelläsi ominaisuudennimilläsi
ablative ominaisuudennimeltäsi ominaisuudennimiltäsi
allative ominaisuudennimellesi ominaisuudennimillesi
essive ominaisuudennimenäsi ominaisuudenniminäsi
translative ominaisuudennimeksesi ominaisuudennimiksesi
abessive ominaisuudennimettäsi ominaisuudennimittäsi
instructive — —
comitative — ominaisuudenniminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisuudennimemme ominaisuudennimemme
accusative nom. ominaisuudennimemme ominaisuudennimemme
gen. ominaisuudennimemme
genitive ominaisuudennimemme ominaisuudennimiemme
partitive ominaisuudennimeämme ominaisuudennimiämme
inessive ominaisuudennimessämme ominaisuudennimissämme
elative ominaisuudennimestämme ominaisuudennimistämme
illative ominaisuudennimeemme ominaisuudennimiimme
adessive ominaisuudennimellämme ominaisuudennimillämme
ablative ominaisuudennimeltämme ominaisuudennimiltämme
allative ominaisuudennimellemme ominaisuudennimillemme
essive ominaisuudennimenämme ominaisuudenniminämme
translative ominaisuudennimeksemme ominaisuudennimiksemme
abessive ominaisuudennimettämme ominaisuudennimittämme
instructive — —
comitative — ominaisuudenniminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisuudennimenne ominaisuudennimenne
accusative nom. ominaisuudennimenne ominaisuudennimenne
gen. ominaisuudennimenne
genitive ominaisuudennimenne ominaisuudennimienne
partitive ominaisuudennimeänne ominaisuudennimiänne
inessive ominaisuudennimessänne ominaisuudennimissänne
elative ominaisuudennimestänne ominaisuudennimistänne
illative ominaisuudennimeenne ominaisuudennimiinne
adessive ominaisuudennimellänne ominaisuudennimillänne
ablative ominaisuudennimeltänne ominaisuudennimiltänne
allative ominaisuudennimellenne ominaisuudennimillenne
essive ominaisuudennimenänne ominaisuudenniminänne
translative ominaisuudennimeksenne ominaisuudennimiksenne
abessive ominaisuudennimettänne ominaisuudennimittänne
instructive — —
comitative — ominaisuudenniminenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaisuudennimensä ominaisuudennimensä
accusative nom. ominaisuudennimensä ominaisuudennimensä
gen. ominaisuudennimensä
genitive ominaisuudennimensä ominaisuudennimiensä
partitive ominaisuudennimeään
ominaisuudennimeänsä 		ominaisuudennimiään
ominaisuudennimiänsä
inessive ominaisuudennimessään
ominaisuudennimessänsä 		ominaisuudennimissään
ominaisuudennimissänsä
elative ominaisuudennimestään
ominaisuudennimestänsä 		ominaisuudennimistään
ominaisuudennimistänsä
illative ominaisuudennimeensä ominaisuudennimiinsä
adessive ominaisuudennimellään
ominaisuudennimellänsä 		ominaisuudennimillään
ominaisuudennimillänsä
ablative ominaisuudennimeltään
ominaisuudennimeltänsä 		ominaisuudennimiltään
ominaisuudennimiltänsä
allative ominaisuudennimelleen
ominaisuudennimellensä 		ominaisuudennimilleen
ominaisuudennimillensä
essive ominaisuudennimenään
ominaisuudennimenänsä 		ominaisuudenniminään
ominaisuudenniminänsä
translative ominaisuudennimekseen
ominaisuudennimeksensä 		ominaisuudennimikseen
ominaisuudennimiksensä
abessive ominaisuudennimettään
ominaisuudennimettänsä 		ominaisuudennimittään
ominaisuudennimittänsä
instructive — —
comitative — ominaisuudennimineen
ominaisuudenniminensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.