Finnish
Etymology
From oma + -tuinen.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈomitui̯nen/, [ˈo̞miˌt̪ui̯ne̞n]
- Rhymes: -uinen
- Syllabification(key): o‧mi‧tui‧nen
- Hyphenation(key): omi‧tui‧nen
Adjective
omituinen (comparative omituisempi, superlative omituisin)
- bizarre, peculiar, strange
- Synonyms: eriskummallinen, ihmeellinen, kummallinen, outo, omalaatuinen
- zany, wacky, kinky, oddball
- Synonyms: eriskummallinen, kummallinen, omalaatuinen, outo
- (dialectal) own
- Synonym: oma
Declension
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
omituisensa
|
omituisensa
|
| accusative
|
nom.
|
omituisensa
|
omituisensa
|
| gen.
|
omituisensa
|
| genitive
|
omituisensa
|
omituistensa omituisiensa
|
| partitive
|
omituistaan omituistansa
|
omituisiaan omituisiansa
|
| inessive
|
omituisessaan omituisessansa
|
omituisissaan omituisissansa
|
| elative
|
omituisestaan omituisestansa
|
omituisistaan omituisistansa
|
| illative
|
omituiseensa
|
omituisiinsa
|
| adessive
|
omituisellaan omituisellansa
|
omituisillaan omituisillansa
|
| ablative
|
omituiseltaan omituiseltansa
|
omituisiltaan omituisiltansa
|
| allative
|
omituiselleen omituisellensa
|
omituisilleen omituisillensa
|
| essive
|
omituisenaan omituisenansa
|
omituisinaan omituisinansa
|
| translative
|
omituisekseen omituiseksensa
|
omituisikseen omituisiksensa
|
| abessive
|
omituisettaan omituisettansa
|
omituisittaan omituisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
omituisineen omituisinensa
|
|
Derived terms
Further reading