opinto-oikeus

Finnish

Etymology

opinto- +‎ oikeus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈopintoˌ(ʔ)oi̯keus/, [ˈo̞pin̪t̪o̞ˌ(ʔ)o̞i̯k̟e̞us̠]
  • Rhymes: -oikeus
  • Syllabification(key): o‧pin‧to‧oi‧ke‧us
  • Hyphenation(key): opinto‧oike‧us

Noun

opinto-oikeus

  1. right to study

Declension

Inflection of opinto-oikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative opinto-oikeus opinto-oikeudet
genitive opinto-oikeuden opinto-oikeuksien
partitive opinto-oikeutta opinto-oikeuksia
illative opinto-oikeuteen opinto-oikeuksiin
singular plural
nominative opinto-oikeus opinto-oikeudet
accusative nom. opinto-oikeus opinto-oikeudet
gen. opinto-oikeuden
genitive opinto-oikeuden opinto-oikeuksien
partitive opinto-oikeutta opinto-oikeuksia
inessive opinto-oikeudessa opinto-oikeuksissa
elative opinto-oikeudesta opinto-oikeuksista
illative opinto-oikeuteen opinto-oikeuksiin
adessive opinto-oikeudella opinto-oikeuksilla
ablative opinto-oikeudelta opinto-oikeuksilta
allative opinto-oikeudelle opinto-oikeuksille
essive opinto-oikeutena opinto-oikeuksina
translative opinto-oikeudeksi opinto-oikeuksiksi
abessive opinto-oikeudetta opinto-oikeuksitta
instructive — opinto-oikeuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opinto-oikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative opinto-oikeuteni opinto-oikeuteni
accusative nom. opinto-oikeuteni opinto-oikeuteni
gen. opinto-oikeuteni
genitive opinto-oikeuteni opinto-oikeuksieni
partitive opinto-oikeuttani opinto-oikeuksiani
inessive opinto-oikeudessani opinto-oikeuksissani
elative opinto-oikeudestani opinto-oikeuksistani
illative opinto-oikeuteeni opinto-oikeuksiini
adessive opinto-oikeudellani opinto-oikeuksillani
ablative opinto-oikeudeltani opinto-oikeuksiltani
allative opinto-oikeudelleni opinto-oikeuksilleni
essive opinto-oikeutenani opinto-oikeuksinani
translative opinto-oikeudekseni opinto-oikeuksikseni
abessive opinto-oikeudettani opinto-oikeuksittani
instructive — —
comitative — opinto-oikeuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative opinto-oikeutesi opinto-oikeutesi
accusative nom. opinto-oikeutesi opinto-oikeutesi
gen. opinto-oikeutesi
genitive opinto-oikeutesi opinto-oikeuksiesi
partitive opinto-oikeuttasi opinto-oikeuksiasi
inessive opinto-oikeudessasi opinto-oikeuksissasi
elative opinto-oikeudestasi opinto-oikeuksistasi
illative opinto-oikeuteesi opinto-oikeuksiisi
adessive opinto-oikeudellasi opinto-oikeuksillasi
ablative opinto-oikeudeltasi opinto-oikeuksiltasi
allative opinto-oikeudellesi opinto-oikeuksillesi
essive opinto-oikeutenasi opinto-oikeuksinasi
translative opinto-oikeudeksesi opinto-oikeuksiksesi
abessive opinto-oikeudettasi opinto-oikeuksittasi
instructive — —
comitative — opinto-oikeuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative opinto-oikeutemme opinto-oikeutemme
accusative nom. opinto-oikeutemme opinto-oikeutemme
gen. opinto-oikeutemme
genitive opinto-oikeutemme opinto-oikeuksiemme
partitive opinto-oikeuttamme opinto-oikeuksiamme
inessive opinto-oikeudessamme opinto-oikeuksissamme
elative opinto-oikeudestamme opinto-oikeuksistamme
illative opinto-oikeuteemme opinto-oikeuksiimme
adessive opinto-oikeudellamme opinto-oikeuksillamme
ablative opinto-oikeudeltamme opinto-oikeuksiltamme
allative opinto-oikeudellemme opinto-oikeuksillemme
essive opinto-oikeutenamme opinto-oikeuksinamme
translative opinto-oikeudeksemme opinto-oikeuksiksemme
abessive opinto-oikeudettamme opinto-oikeuksittamme
instructive — —
comitative — opinto-oikeuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative opinto-oikeutenne opinto-oikeutenne
accusative nom. opinto-oikeutenne opinto-oikeutenne
gen. opinto-oikeutenne
genitive opinto-oikeutenne opinto-oikeuksienne
partitive opinto-oikeuttanne opinto-oikeuksianne
inessive opinto-oikeudessanne opinto-oikeuksissanne
elative opinto-oikeudestanne opinto-oikeuksistanne
illative opinto-oikeuteenne opinto-oikeuksiinne
adessive opinto-oikeudellanne opinto-oikeuksillanne
ablative opinto-oikeudeltanne opinto-oikeuksiltanne
allative opinto-oikeudellenne opinto-oikeuksillenne
essive opinto-oikeutenanne opinto-oikeuksinanne
translative opinto-oikeudeksenne opinto-oikeuksiksenne
abessive opinto-oikeudettanne opinto-oikeuksittanne
instructive — —
comitative — opinto-oikeuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative opinto-oikeutensa opinto-oikeutensa
accusative nom. opinto-oikeutensa opinto-oikeutensa
gen. opinto-oikeutensa
genitive opinto-oikeutensa opinto-oikeuksiensa
partitive opinto-oikeuttaan
opinto-oikeuttansa 		opinto-oikeuksiaan
opinto-oikeuksiansa
inessive opinto-oikeudessaan
opinto-oikeudessansa 		opinto-oikeuksissaan
opinto-oikeuksissansa
elative opinto-oikeudestaan
opinto-oikeudestansa 		opinto-oikeuksistaan
opinto-oikeuksistansa
illative opinto-oikeuteensa opinto-oikeuksiinsa
adessive opinto-oikeudellaan
opinto-oikeudellansa 		opinto-oikeuksillaan
opinto-oikeuksillansa
ablative opinto-oikeudeltaan
opinto-oikeudeltansa 		opinto-oikeuksiltaan
opinto-oikeuksiltansa
allative opinto-oikeudelleen
opinto-oikeudellensa 		opinto-oikeuksilleen
opinto-oikeuksillensa
essive opinto-oikeutenaan
opinto-oikeutenansa 		opinto-oikeuksinaan
opinto-oikeuksinansa
translative opinto-oikeudekseen
opinto-oikeudeksensa 		opinto-oikeuksikseen
opinto-oikeuksiksensa
abessive opinto-oikeudettaan
opinto-oikeudettansa 		opinto-oikeuksittaan
opinto-oikeuksittansa
instructive — —
comitative — opinto-oikeuksineen
opinto-oikeuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.