sosiaalistua

Finnish

Etymology

sosiaalistaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsosiɑːlistuɑˣ/, [ˈs̠o̞s̠iˌɑ̝ːlis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): so‧si‧aa‧lis‧tu‧a
  • Hyphenation(key): so‧si‧aa‧lis‧tua

Verb

sosiaalistua

  1. (intransitive) to be socialized (to be instructed, usually subconsciously, in the etiquette of a society)

Conjugation

Inflection of sosiaalistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sosiaalistun en sosiaalistu 1st sing. olen sosiaalistunut en ole sosiaalistunut
2nd sing. sosiaalistut et sosiaalistu 2nd sing. olet sosiaalistunut et ole sosiaalistunut
3rd sing. sosiaalistuu ei sosiaalistu 3rd sing. on sosiaalistunut ei ole sosiaalistunut
1st plur. sosiaalistumme emme sosiaalistu 1st plur. olemme sosiaalistuneet emme ole sosiaalistuneet
2nd plur. sosiaalistutte ette sosiaalistu 2nd plur. olette sosiaalistuneet ette ole sosiaalistuneet
3rd plur. sosiaalistuvat eivät sosiaalistu 3rd plur. ovat sosiaalistuneet eivät ole sosiaalistuneet
passive sosiaalistutaan ei sosiaalistuta passive on sosiaalistuttu ei ole sosiaalistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sosiaalistuin en sosiaalistunut 1st sing. olin sosiaalistunut en ollut sosiaalistunut
2nd sing. sosiaalistuit et sosiaalistunut 2nd sing. olit sosiaalistunut et ollut sosiaalistunut
3rd sing. sosiaalistui ei sosiaalistunut 3rd sing. oli sosiaalistunut ei ollut sosiaalistunut
1st plur. sosiaalistuimme emme sosiaalistuneet 1st plur. olimme sosiaalistuneet emme olleet sosiaalistuneet
2nd plur. sosiaalistuitte ette sosiaalistuneet 2nd plur. olitte sosiaalistuneet ette olleet sosiaalistuneet
3rd plur. sosiaalistuivat eivät sosiaalistuneet 3rd plur. olivat sosiaalistuneet eivät olleet sosiaalistuneet
passive sosiaalistuttiin ei sosiaalistuttu passive oli sosiaalistuttu ei ollut sosiaalistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sosiaalistuisin en sosiaalistuisi 1st sing. olisin sosiaalistunut en olisi sosiaalistunut
2nd sing. sosiaalistuisit et sosiaalistuisi 2nd sing. olisit sosiaalistunut et olisi sosiaalistunut
3rd sing. sosiaalistuisi ei sosiaalistuisi 3rd sing. olisi sosiaalistunut ei olisi sosiaalistunut
1st plur. sosiaalistuisimme emme sosiaalistuisi 1st plur. olisimme sosiaalistuneet emme olisi sosiaalistuneet
2nd plur. sosiaalistuisitte ette sosiaalistuisi 2nd plur. olisitte sosiaalistuneet ette olisi sosiaalistuneet
3rd plur. sosiaalistuisivat eivät sosiaalistuisi 3rd plur. olisivat sosiaalistuneet eivät olisi sosiaalistuneet
passive sosiaalistuttaisiin ei sosiaalistuttaisi passive olisi sosiaalistuttu ei olisi sosiaalistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sosiaalistu älä sosiaalistu 2nd sing. — —
3rd sing. sosiaalistukoon älköön sosiaalistuko 3rd sing. olkoon sosiaalistunut älköön olko sosiaalistunut
1st plur. sosiaalistukaamme älkäämme sosiaalistuko 1st plur. — —
2nd plur. sosiaalistukaa älkää sosiaalistuko 2nd plur. — —
3rd plur. sosiaalistukoot älkööt sosiaalistuko 3rd plur. olkoot sosiaalistuneet älkööt olko sosiaalistuneet
passive sosiaalistuttakoon älköön sosiaalistuttako passive olkoon sosiaalistuttu älköön olko sosiaalistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sosiaalistunen en sosiaalistune 1st sing. lienen sosiaalistunut en liene sosiaalistunut
2nd sing. sosiaalistunet et sosiaalistune 2nd sing. lienet sosiaalistunut et liene sosiaalistunut
3rd sing. sosiaalistunee ei sosiaalistune 3rd sing. lienee sosiaalistunut ei liene sosiaalistunut
1st plur. sosiaalistunemme emme sosiaalistune 1st plur. lienemme sosiaalistuneet emme liene sosiaalistuneet
2nd plur. sosiaalistunette ette sosiaalistune 2nd plur. lienette sosiaalistuneet ette liene sosiaalistuneet
3rd plur. sosiaalistunevat eivät sosiaalistune 3rd plur. lienevät sosiaalistuneet eivät liene sosiaalistuneet
passive sosiaalistuttaneen ei sosiaalistuttane passive lienee sosiaalistuttu ei liene sosiaalistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sosiaalistua present sosiaalistuva sosiaalistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sosiaalistuakseni sosiaalistuaksemme
2nd sosiaalistuaksesi sosiaalistuaksenne
3rd sosiaalistuakseen
sosiaalistuaksensa
past sosiaalistunut sosiaalistuttu
2nd inessive2 sosiaalistuessa sosiaalistuttaessa agent4 sosiaalistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sosiaalistuessani sosiaalistuessamme
2nd sosiaalistuessasi sosiaalistuessanne
3rd sosiaalistuessaan
sosiaalistuessansa
negative sosiaalistumaton
instructive sosiaalistuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive sosiaalistumassa —
elative sosiaalistumasta —
illative sosiaalistumaan —
adessive sosiaalistumalla —
abessive sosiaalistumatta —
instructive sosiaalistuman sosiaalistuttaman
4th3 verbal noun sosiaalistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sosiaalistumaisillani sosiaalistumaisillamme
2nd sosiaalistumaisillasi sosiaalistumaisillanne
3rd sosiaalistumaisillaan
sosiaalistumaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.