stressihäiriö

Finnish

Etymology

stressi +‎ häiriö

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈstresːiˌhæi̯riø/, [ˈs̠tre̞s̠ːiˌhæi̯riø̞]
  • Rhymes: -æiriø
  • Syllabification(key): stres‧si‧häi‧ri‧ö
  • Hyphenation(key): stressi‧häiriö

Noun

stressihäiriö

  1. (pathology) stress disorder

Declension

Inflection of stressihäiriö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative stressihäiriö stressihäiriöt
genitive stressihäiriön stressihäiriöiden
stressihäiriöitten
partitive stressihäiriötä stressihäiriöitä
illative stressihäiriöön stressihäiriöihin
singular plural
nominative stressihäiriö stressihäiriöt
accusative nom. stressihäiriö stressihäiriöt
gen. stressihäiriön
genitive stressihäiriön stressihäiriöiden
stressihäiriöitten
partitive stressihäiriötä stressihäiriöitä
inessive stressihäiriössä stressihäiriöissä
elative stressihäiriöstä stressihäiriöistä
illative stressihäiriöön stressihäiriöihin
adessive stressihäiriöllä stressihäiriöillä
ablative stressihäiriöltä stressihäiriöiltä
allative stressihäiriölle stressihäiriöille
essive stressihäiriönä stressihäiriöinä
translative stressihäiriöksi stressihäiriöiksi
abessive stressihäiriöttä stressihäiriöittä
instructive — stressihäiriöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of stressihäiriö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative stressihäiriöni stressihäiriöni
accusative nom. stressihäiriöni stressihäiriöni
gen. stressihäiriöni
genitive stressihäiriöni stressihäiriöideni
stressihäiriöitteni
partitive stressihäiriötäni stressihäiriöitäni
inessive stressihäiriössäni stressihäiriöissäni
elative stressihäiriöstäni stressihäiriöistäni
illative stressihäiriööni stressihäiriöihini
adessive stressihäiriölläni stressihäiriöilläni
ablative stressihäiriöltäni stressihäiriöiltäni
allative stressihäiriölleni stressihäiriöilleni
essive stressihäiriönäni stressihäiriöinäni
translative stressihäiriökseni stressihäiriöikseni
abessive stressihäiriöttäni stressihäiriöittäni
instructive — —
comitative — stressihäiriöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative stressihäiriösi stressihäiriösi
accusative nom. stressihäiriösi stressihäiriösi
gen. stressihäiriösi
genitive stressihäiriösi stressihäiriöidesi
stressihäiriöittesi
partitive stressihäiriötäsi stressihäiriöitäsi
inessive stressihäiriössäsi stressihäiriöissäsi
elative stressihäiriöstäsi stressihäiriöistäsi
illative stressihäiriöösi stressihäiriöihisi
adessive stressihäiriölläsi stressihäiriöilläsi
ablative stressihäiriöltäsi stressihäiriöiltäsi
allative stressihäiriöllesi stressihäiriöillesi
essive stressihäiriönäsi stressihäiriöinäsi
translative stressihäiriöksesi stressihäiriöiksesi
abessive stressihäiriöttäsi stressihäiriöittäsi
instructive — —
comitative — stressihäiriöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative stressihäiriömme stressihäiriömme
accusative nom. stressihäiriömme stressihäiriömme
gen. stressihäiriömme
genitive stressihäiriömme stressihäiriöidemme
stressihäiriöittemme
partitive stressihäiriötämme stressihäiriöitämme
inessive stressihäiriössämme stressihäiriöissämme
elative stressihäiriöstämme stressihäiriöistämme
illative stressihäiriöömme stressihäiriöihimme
adessive stressihäiriöllämme stressihäiriöillämme
ablative stressihäiriöltämme stressihäiriöiltämme
allative stressihäiriöllemme stressihäiriöillemme
essive stressihäiriönämme stressihäiriöinämme
translative stressihäiriöksemme stressihäiriöiksemme
abessive stressihäiriöttämme stressihäiriöittämme
instructive — —
comitative — stressihäiriöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative stressihäiriönne stressihäiriönne
accusative nom. stressihäiriönne stressihäiriönne
gen. stressihäiriönne
genitive stressihäiriönne stressihäiriöidenne
stressihäiriöittenne
partitive stressihäiriötänne stressihäiriöitänne
inessive stressihäiriössänne stressihäiriöissänne
elative stressihäiriöstänne stressihäiriöistänne
illative stressihäiriöönne stressihäiriöihinne
adessive stressihäiriöllänne stressihäiriöillänne
ablative stressihäiriöltänne stressihäiriöiltänne
allative stressihäiriöllenne stressihäiriöillenne
essive stressihäiriönänne stressihäiriöinänne
translative stressihäiriöksenne stressihäiriöiksenne
abessive stressihäiriöttänne stressihäiriöittänne
instructive — —
comitative — stressihäiriöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative stressihäiriönsä stressihäiriönsä
accusative nom. stressihäiriönsä stressihäiriönsä
gen. stressihäiriönsä
genitive stressihäiriönsä stressihäiriöidensä
stressihäiriöittensä
partitive stressihäiriötään
stressihäiriötänsä 		stressihäiriöitään
stressihäiriöitänsä
inessive stressihäiriössään
stressihäiriössänsä 		stressihäiriöissään
stressihäiriöissänsä
elative stressihäiriöstään
stressihäiriöstänsä 		stressihäiriöistään
stressihäiriöistänsä
illative stressihäiriöönsä stressihäiriöihinsä
adessive stressihäiriöllään
stressihäiriöllänsä 		stressihäiriöillään
stressihäiriöillänsä
ablative stressihäiriöltään
stressihäiriöltänsä 		stressihäiriöiltään
stressihäiriöiltänsä
allative stressihäiriölleen
stressihäiriöllensä 		stressihäiriöilleen
stressihäiriöillensä
essive stressihäiriönään
stressihäiriönänsä 		stressihäiriöinään
stressihäiriöinänsä
translative stressihäiriökseen
stressihäiriöksensä 		stressihäiriöikseen
stressihäiriöiksensä
abessive stressihäiriöttään
stressihäiriöttänsä 		stressihäiriöittään
stressihäiriöittänsä
instructive — —
comitative — stressihäiriöineen
stressihäiriöinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.