suuntain

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuːntɑi̯n/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝i̯n]
  • Rhymes: -uːntɑin
  • Syllabification(key): suun‧tain
  • Hyphenation(key): suun‧tain

Etymology 1

suunnata +‎ -in

Noun

suuntain

  1. a device that directs
  2. sight of a (modern) mortar
  3. waveguide of or for a speaker
Declension
Inflection of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative suuntain suuntaimet
genitive suuntaimen suuntaimien
suuntainten
partitive suuntainta suuntaimia
illative suuntaimeen suuntaimiin
singular plural
nominative suuntain suuntaimet
accusative nom. suuntain suuntaimet
gen. suuntaimen
genitive suuntaimen suuntaimien
suuntainten
partitive suuntainta suuntaimia
inessive suuntaimessa suuntaimissa
elative suuntaimesta suuntaimista
illative suuntaimeen suuntaimiin
adessive suuntaimella suuntaimilla
ablative suuntaimelta suuntaimilta
allative suuntaimelle suuntaimille
essive suuntaimena suuntaimina
translative suuntaimeksi suuntaimiksi
abessive suuntaimetta suuntaimitta
instructive — suuntaimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative suuntaimeni suuntaimeni
accusative nom. suuntaimeni suuntaimeni
gen. suuntaimeni
genitive suuntaimeni suuntaimieni
suuntainteni
partitive suuntaintani suuntaimiani
inessive suuntaimessani suuntaimissani
elative suuntaimestani suuntaimistani
illative suuntaimeeni suuntaimiini
adessive suuntaimellani suuntaimillani
ablative suuntaimeltani suuntaimiltani
allative suuntaimelleni suuntaimilleni
essive suuntaimenani suuntaiminani
translative suuntaimekseni suuntaimikseni
abessive suuntaimettani suuntaimittani
instructive — —
comitative — suuntaimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suuntaimesi suuntaimesi
accusative nom. suuntaimesi suuntaimesi
gen. suuntaimesi
genitive suuntaimesi suuntaimiesi
suuntaintesi
partitive suuntaintasi suuntaimiasi
inessive suuntaimessasi suuntaimissasi
elative suuntaimestasi suuntaimistasi
illative suuntaimeesi suuntaimiisi
adessive suuntaimellasi suuntaimillasi
ablative suuntaimeltasi suuntaimiltasi
allative suuntaimellesi suuntaimillesi
essive suuntaimenasi suuntaiminasi
translative suuntaimeksesi suuntaimiksesi
abessive suuntaimettasi suuntaimittasi
instructive — —
comitative — suuntaiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suuntaimemme suuntaimemme
accusative nom. suuntaimemme suuntaimemme
gen. suuntaimemme
genitive suuntaimemme suuntaimiemme
suuntaintemme
partitive suuntaintamme suuntaimiamme
inessive suuntaimessamme suuntaimissamme
elative suuntaimestamme suuntaimistamme
illative suuntaimeemme suuntaimiimme
adessive suuntaimellamme suuntaimillamme
ablative suuntaimeltamme suuntaimiltamme
allative suuntaimellemme suuntaimillemme
essive suuntaimenamme suuntaiminamme
translative suuntaimeksemme suuntaimiksemme
abessive suuntaimettamme suuntaimittamme
instructive — —
comitative — suuntaiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suuntaimenne suuntaimenne
accusative nom. suuntaimenne suuntaimenne
gen. suuntaimenne
genitive suuntaimenne suuntaimienne
suuntaintenne
partitive suuntaintanne suuntaimianne
inessive suuntaimessanne suuntaimissanne
elative suuntaimestanne suuntaimistanne
illative suuntaimeenne suuntaimiinne
adessive suuntaimellanne suuntaimillanne
ablative suuntaimeltanne suuntaimiltanne
allative suuntaimellenne suuntaimillenne
essive suuntaimenanne suuntaiminanne
translative suuntaimeksenne suuntaimiksenne
abessive suuntaimettanne suuntaimittanne
instructive — —
comitative — suuntaiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative suuntaimensa suuntaimensa
accusative nom. suuntaimensa suuntaimensa
gen. suuntaimensa
genitive suuntaimensa suuntaimiensa
suuntaintensa
partitive suuntaintaan
suuntaintansa 		suuntaimiaan
suuntaimiansa
inessive suuntaimessaan
suuntaimessansa 		suuntaimissaan
suuntaimissansa
elative suuntaimestaan
suuntaimestansa 		suuntaimistaan
suuntaimistansa
illative suuntaimeensa suuntaimiinsa
adessive suuntaimellaan
suuntaimellansa 		suuntaimillaan
suuntaimillansa
ablative suuntaimeltaan
suuntaimeltansa 		suuntaimiltaan
suuntaimiltansa
allative suuntaimelleen
suuntaimellensa 		suuntaimilleen
suuntaimillensa
essive suuntaimenaan
suuntaimenansa 		suuntaiminaan
suuntaiminansa
translative suuntaimekseen
suuntaimeksensa 		suuntaimikseen
suuntaimiksensa
abessive suuntaimettaan
suuntaimettansa 		suuntaimittaan
suuntaimittansa
instructive — —
comitative — suuntaimineen
suuntaiminensa

Further reading

Etymology 2

Noun

suuntain

  1. genitive plural of suunta
Alternative forms
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.