täsmentää

Finnish

Etymology 1

täsmä- (“exact”) +‎ -ntää (factitive aspect). Coined by Finnish linguist J. J. Mikkola in 1907.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtæsmentæːˣ/, [ˈt̪æs̠me̞n̪t̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -æsmentæː
  • Syllabification(key): täs‧men‧tää
  • Hyphenation(key): täs‧men‧tää

Verb

täsmentää

  1. (transitive, usually atelic) to clarify, define (make more exact)
Conjugation
Inflection of täsmentää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. täsmennän en täsmennä 1st sing. olen täsmentänyt en ole täsmentänyt
2nd sing. täsmennät et täsmennä 2nd sing. olet täsmentänyt et ole täsmentänyt
3rd sing. täsmentää ei täsmennä 3rd sing. on täsmentänyt ei ole täsmentänyt
1st plur. täsmennämme emme täsmennä 1st plur. olemme täsmentäneet emme ole täsmentäneet
2nd plur. täsmennätte ette täsmennä 2nd plur. olette täsmentäneet ette ole täsmentäneet
3rd plur. täsmentävät eivät täsmennä 3rd plur. ovat täsmentäneet eivät ole täsmentäneet
passive täsmennetään ei täsmennetä passive on täsmennetty ei ole täsmennetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. täsmensin en täsmentänyt 1st sing. olin täsmentänyt en ollut täsmentänyt
2nd sing. täsmensit et täsmentänyt 2nd sing. olit täsmentänyt et ollut täsmentänyt
3rd sing. täsmensi ei täsmentänyt 3rd sing. oli täsmentänyt ei ollut täsmentänyt
1st plur. täsmensimme emme täsmentäneet 1st plur. olimme täsmentäneet emme olleet täsmentäneet
2nd plur. täsmensitte ette täsmentäneet 2nd plur. olitte täsmentäneet ette olleet täsmentäneet
3rd plur. täsmensivät eivät täsmentäneet 3rd plur. olivat täsmentäneet eivät olleet täsmentäneet
passive täsmennettiin ei täsmennetty passive oli täsmennetty ei ollut täsmennetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. täsmentäisin en täsmentäisi 1st sing. olisin täsmentänyt en olisi täsmentänyt
2nd sing. täsmentäisit et täsmentäisi 2nd sing. olisit täsmentänyt et olisi täsmentänyt
3rd sing. täsmentäisi ei täsmentäisi 3rd sing. olisi täsmentänyt ei olisi täsmentänyt
1st plur. täsmentäisimme emme täsmentäisi 1st plur. olisimme täsmentäneet emme olisi täsmentäneet
2nd plur. täsmentäisitte ette täsmentäisi 2nd plur. olisitte täsmentäneet ette olisi täsmentäneet
3rd plur. täsmentäisivät eivät täsmentäisi 3rd plur. olisivat täsmentäneet eivät olisi täsmentäneet
passive täsmennettäisiin ei täsmennettäisi passive olisi täsmennetty ei olisi täsmennetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. täsmennä älä täsmennä 2nd sing. — —
3rd sing. täsmentäköön älköön täsmentäkö 3rd sing. olkoon täsmentänyt älköön olko täsmentänyt
1st plur. täsmentäkäämme älkäämme täsmentäkö 1st plur. — —
2nd plur. täsmentäkää älkää täsmentäkö 2nd plur. — —
3rd plur. täsmentäkööt älkööt täsmentäkö 3rd plur. olkoot täsmentäneet älkööt olko täsmentäneet
passive täsmennettäköön älköön täsmennettäkö passive olkoon täsmennetty älköön olko täsmennetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. täsmentänen en täsmentäne 1st sing. lienen täsmentänyt en liene täsmentänyt
2nd sing. täsmentänet et täsmentäne 2nd sing. lienet täsmentänyt et liene täsmentänyt
3rd sing. täsmentänee ei täsmentäne 3rd sing. lienee täsmentänyt ei liene täsmentänyt
1st plur. täsmentänemme emme täsmentäne 1st plur. lienemme täsmentäneet emme liene täsmentäneet
2nd plur. täsmentänette ette täsmentäne 2nd plur. lienette täsmentäneet ette liene täsmentäneet
3rd plur. täsmentänevät eivät täsmentäne 3rd plur. lienevät täsmentäneet eivät liene täsmentäneet
passive täsmennettäneen ei täsmennettäne passive lienee täsmennetty ei liene täsmennetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st täsmentää present täsmentävä täsmennettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st täsmentääkseni täsmentääksemme
2nd täsmentääksesi täsmentääksenne
3rd täsmentääkseen
täsmentääksensä
past täsmentänyt täsmennetty
2nd inessive2 täsmentäessä täsmennettäessä agent4 täsmentämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st täsmentäessäni täsmentäessämme
2nd täsmentäessäsi täsmentäessänne
3rd täsmentäessään
täsmentäessänsä
negative täsmentämätön
instructive täsmentäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form täsmentää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive täsmentämässä —
elative täsmentämästä —
illative täsmentämään —
adessive täsmentämällä —
abessive täsmentämättä —
instructive täsmentämän täsmennettämän
4th3 verbal noun täsmentäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st täsmentämäisilläni täsmentämäisillämme
2nd täsmentämäisilläsi täsmentämäisillänne
3rd täsmentämäisillään
täsmentämäisillänsä
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtæsmentæː/, [ˈt̪æs̠me̞n̪t̪æː]
  • Rhymes: -æsmentæː
  • Syllabification(key): täs‧men‧tää
  • Hyphenation(key): täs‧men‧tää

Verb

täsmentää

  1. third-person singular present indicative of täsmentää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.