täsmentäminen

Finnish

Etymology

täsmentää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtæsmentæminen/, [ˈt̪æs̠me̞n̪ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): täs‧men‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): täs‧men‧tä‧mi‧nen

Noun

täsmentäminen

  1. verbal noun of täsmentää
    1. clarifying, defining (making more exact)

Declension

Inflection of täsmentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative täsmentäminen täsmentämiset
genitive täsmentämisen täsmentämisten
täsmentämisien
partitive täsmentämistä täsmentämisiä
illative täsmentämiseen täsmentämisiin
singular plural
nominative täsmentäminen täsmentämiset
accusative nom. täsmentäminen täsmentämiset
gen. täsmentämisen
genitive täsmentämisen täsmentämisten
täsmentämisien
partitive täsmentämistä täsmentämisiä
inessive täsmentämisessä täsmentämisissä
elative täsmentämisestä täsmentämisistä
illative täsmentämiseen täsmentämisiin
adessive täsmentämisellä täsmentämisillä
ablative täsmentämiseltä täsmentämisiltä
allative täsmentämiselle täsmentämisille
essive täsmentämisenä täsmentämisinä
translative täsmentämiseksi täsmentämisiksi
abessive täsmentämisettä täsmentämisittä
instructive — täsmentämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of täsmentäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative täsmentämiseni täsmentämiseni
accusative nom. täsmentämiseni täsmentämiseni
gen. täsmentämiseni
genitive täsmentämiseni täsmentämisteni
täsmentämisieni
partitive täsmentämistäni täsmentämisiäni
inessive täsmentämisessäni täsmentämisissäni
elative täsmentämisestäni täsmentämisistäni
illative täsmentämiseeni täsmentämisiini
adessive täsmentämiselläni täsmentämisilläni
ablative täsmentämiseltäni täsmentämisiltäni
allative täsmentämiselleni täsmentämisilleni
essive täsmentämisenäni täsmentämisinäni
translative täsmentämisekseni täsmentämisikseni
abessive täsmentämisettäni täsmentämisittäni
instructive — —
comitative — täsmentämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative täsmentämisesi täsmentämisesi
accusative nom. täsmentämisesi täsmentämisesi
gen. täsmentämisesi
genitive täsmentämisesi täsmentämistesi
täsmentämisiesi
partitive täsmentämistäsi täsmentämisiäsi
inessive täsmentämisessäsi täsmentämisissäsi
elative täsmentämisestäsi täsmentämisistäsi
illative täsmentämiseesi täsmentämisiisi
adessive täsmentämiselläsi täsmentämisilläsi
ablative täsmentämiseltäsi täsmentämisiltäsi
allative täsmentämisellesi täsmentämisillesi
essive täsmentämisenäsi täsmentämisinäsi
translative täsmentämiseksesi täsmentämisiksesi
abessive täsmentämisettäsi täsmentämisittäsi
instructive — —
comitative — täsmentämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative täsmentämisemme täsmentämisemme
accusative nom. täsmentämisemme täsmentämisemme
gen. täsmentämisemme
genitive täsmentämisemme täsmentämistemme
täsmentämisiemme
partitive täsmentämistämme täsmentämisiämme
inessive täsmentämisessämme täsmentämisissämme
elative täsmentämisestämme täsmentämisistämme
illative täsmentämiseemme täsmentämisiimme
adessive täsmentämisellämme täsmentämisillämme
ablative täsmentämiseltämme täsmentämisiltämme
allative täsmentämisellemme täsmentämisillemme
essive täsmentämisenämme täsmentämisinämme
translative täsmentämiseksemme täsmentämisiksemme
abessive täsmentämisettämme täsmentämisittämme
instructive — —
comitative — täsmentämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative täsmentämisenne täsmentämisenne
accusative nom. täsmentämisenne täsmentämisenne
gen. täsmentämisenne
genitive täsmentämisenne täsmentämistenne
täsmentämisienne
partitive täsmentämistänne täsmentämisiänne
inessive täsmentämisessänne täsmentämisissänne
elative täsmentämisestänne täsmentämisistänne
illative täsmentämiseenne täsmentämisiinne
adessive täsmentämisellänne täsmentämisillänne
ablative täsmentämiseltänne täsmentämisiltänne
allative täsmentämisellenne täsmentämisillenne
essive täsmentämisenänne täsmentämisinänne
translative täsmentämiseksenne täsmentämisiksenne
abessive täsmentämisettänne täsmentämisittänne
instructive — —
comitative — täsmentämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative täsmentämisensä täsmentämisensä
accusative nom. täsmentämisensä täsmentämisensä
gen. täsmentämisensä
genitive täsmentämisensä täsmentämistensä
täsmentämisiensä
partitive täsmentämistään
täsmentämistänsä 		täsmentämisiään
täsmentämisiänsä
inessive täsmentämisessään
täsmentämisessänsä 		täsmentämisissään
täsmentämisissänsä
elative täsmentämisestään
täsmentämisestänsä 		täsmentämisistään
täsmentämisistänsä
illative täsmentämiseensä täsmentämisiinsä
adessive täsmentämisellään
täsmentämisellänsä 		täsmentämisillään
täsmentämisillänsä
ablative täsmentämiseltään
täsmentämiseltänsä 		täsmentämisiltään
täsmentämisiltänsä
allative täsmentämiselleen
täsmentämisellensä 		täsmentämisilleen
täsmentämisillensä
essive täsmentämisenään
täsmentämisenänsä 		täsmentämisinään
täsmentämisinänsä
translative täsmentämisekseen
täsmentämiseksensä 		täsmentämisikseen
täsmentämisiksensä
abessive täsmentämisettään
täsmentämisettänsä 		täsmentämisittään
täsmentämisittänsä
instructive — —
comitative — täsmentämisineen
täsmentämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.