tarkoite

Finnish

Etymology

tarkoittaa +‎ -e

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑrkoi̯teˣ/, [ˈt̪ɑ̝rko̞i̯t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrkoite
  • Syllabification(key): tar‧koi‧te
  • Hyphenation(key): tar‧koi‧te

Noun

tarkoite

  1. (semantics) referent
    Synonym: referentti
  2. (philosophy, category theory) object (instance, particular entity, something that exists and can be described by a concept)

Declension

Inflection of tarkoite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative tarkoite tarkoitteet
genitive tarkoitteen tarkoitteiden
tarkoitteitten
partitive tarkoitetta tarkoitteita
illative tarkoitteeseen tarkoitteisiin
tarkoitteihin
singular plural
nominative tarkoite tarkoitteet
accusative nom. tarkoite tarkoitteet
gen. tarkoitteen
genitive tarkoitteen tarkoitteiden
tarkoitteitten
partitive tarkoitetta tarkoitteita
inessive tarkoitteessa tarkoitteissa
elative tarkoitteesta tarkoitteista
illative tarkoitteeseen tarkoitteisiin
tarkoitteihin
adessive tarkoitteella tarkoitteilla
ablative tarkoitteelta tarkoitteilta
allative tarkoitteelle tarkoitteille
essive tarkoitteena tarkoitteina
translative tarkoitteeksi tarkoitteiksi
abessive tarkoitteetta tarkoitteitta
instructive — tarkoittein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tarkoite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tarkoitteeni tarkoitteeni
accusative nom. tarkoitteeni tarkoitteeni
gen. tarkoitteeni
genitive tarkoitteeni tarkoitteideni
tarkoitteitteni
partitive tarkoitettani tarkoitteitani
inessive tarkoitteessani tarkoitteissani
elative tarkoitteestani tarkoitteistani
illative tarkoitteeseeni tarkoitteisiini
tarkoitteihini
adessive tarkoitteellani tarkoitteillani
ablative tarkoitteeltani tarkoitteiltani
allative tarkoitteelleni tarkoitteilleni
essive tarkoitteenani tarkoitteinani
translative tarkoitteekseni tarkoitteikseni
abessive tarkoitteettani tarkoitteittani
instructive — —
comitative — tarkoitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tarkoitteesi tarkoitteesi
accusative nom. tarkoitteesi tarkoitteesi
gen. tarkoitteesi
genitive tarkoitteesi tarkoitteidesi
tarkoitteittesi
partitive tarkoitettasi tarkoitteitasi
inessive tarkoitteessasi tarkoitteissasi
elative tarkoitteestasi tarkoitteistasi
illative tarkoitteeseesi tarkoitteisiisi
tarkoitteihisi
adessive tarkoitteellasi tarkoitteillasi
ablative tarkoitteeltasi tarkoitteiltasi
allative tarkoitteellesi tarkoitteillesi
essive tarkoitteenasi tarkoitteinasi
translative tarkoitteeksesi tarkoitteiksesi
abessive tarkoitteettasi tarkoitteittasi
instructive — —
comitative — tarkoitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tarkoitteemme tarkoitteemme
accusative nom. tarkoitteemme tarkoitteemme
gen. tarkoitteemme
genitive tarkoitteemme tarkoitteidemme
tarkoitteittemme
partitive tarkoitettamme tarkoitteitamme
inessive tarkoitteessamme tarkoitteissamme
elative tarkoitteestamme tarkoitteistamme
illative tarkoitteeseemme tarkoitteisiimme
tarkoitteihimme
adessive tarkoitteellamme tarkoitteillamme
ablative tarkoitteeltamme tarkoitteiltamme
allative tarkoitteellemme tarkoitteillemme
essive tarkoitteenamme tarkoitteinamme
translative tarkoitteeksemme tarkoitteiksemme
abessive tarkoitteettamme tarkoitteittamme
instructive — —
comitative — tarkoitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tarkoitteenne tarkoitteenne
accusative nom. tarkoitteenne tarkoitteenne
gen. tarkoitteenne
genitive tarkoitteenne tarkoitteidenne
tarkoitteittenne
partitive tarkoitettanne tarkoitteitanne
inessive tarkoitteessanne tarkoitteissanne
elative tarkoitteestanne tarkoitteistanne
illative tarkoitteeseenne tarkoitteisiinne
tarkoitteihinne
adessive tarkoitteellanne tarkoitteillanne
ablative tarkoitteeltanne tarkoitteiltanne
allative tarkoitteellenne tarkoitteillenne
essive tarkoitteenanne tarkoitteinanne
translative tarkoitteeksenne tarkoitteiksenne
abessive tarkoitteettanne tarkoitteittanne
instructive — —
comitative — tarkoitteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tarkoitteensa tarkoitteensa
accusative nom. tarkoitteensa tarkoitteensa
gen. tarkoitteensa
genitive tarkoitteensa tarkoitteidensa
tarkoitteittensa
partitive tarkoitettaan
tarkoitettansa 		tarkoitteitaan
tarkoitteitansa
inessive tarkoitteessaan
tarkoitteessansa 		tarkoitteissaan
tarkoitteissansa
elative tarkoitteestaan
tarkoitteestansa 		tarkoitteistaan
tarkoitteistansa
illative tarkoitteeseensa tarkoitteisiinsa
tarkoitteihinsa
adessive tarkoitteellaan
tarkoitteellansa 		tarkoitteillaan
tarkoitteillansa
ablative tarkoitteeltaan
tarkoitteeltansa 		tarkoitteiltaan
tarkoitteiltansa
allative tarkoitteelleen
tarkoitteellensa 		tarkoitteilleen
tarkoitteillensa
essive tarkoitteenaan
tarkoitteenansa 		tarkoitteinaan
tarkoitteinansa
translative tarkoitteekseen
tarkoitteeksensa 		tarkoitteikseen
tarkoitteiksensa
abessive tarkoitteettaan
tarkoitteettansa 		tarkoitteittaan
tarkoitteittansa
instructive — —
comitative — tarkoitteineen
tarkoitteinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.