uhkavaatimus

Finnish

Etymology

uhka +‎ vaatimus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈuhkɑˌʋɑːtimus/, [ˈuxkɑ̝ˌʋɑ̝ːt̪imus̠]
  • Rhymes: -ɑːtimus
  • Syllabification(key): uh‧ka‧vaa‧ti‧mus
  • Hyphenation(key): uhka‧vaati‧mus

Noun

uhkavaatimus

  1. ultimatum

Declension

Inflection of uhkavaatimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative uhkavaatimus uhkavaatimukset
genitive uhkavaatimuksen uhkavaatimusten
uhkavaatimuksien
partitive uhkavaatimusta uhkavaatimuksia
illative uhkavaatimukseen uhkavaatimuksiin
singular plural
nominative uhkavaatimus uhkavaatimukset
accusative nom. uhkavaatimus uhkavaatimukset
gen. uhkavaatimuksen
genitive uhkavaatimuksen uhkavaatimusten
uhkavaatimuksien
partitive uhkavaatimusta uhkavaatimuksia
inessive uhkavaatimuksessa uhkavaatimuksissa
elative uhkavaatimuksesta uhkavaatimuksista
illative uhkavaatimukseen uhkavaatimuksiin
adessive uhkavaatimuksella uhkavaatimuksilla
ablative uhkavaatimukselta uhkavaatimuksilta
allative uhkavaatimukselle uhkavaatimuksille
essive uhkavaatimuksena uhkavaatimuksina
translative uhkavaatimukseksi uhkavaatimuksiksi
abessive uhkavaatimuksetta uhkavaatimuksitta
instructive — uhkavaatimuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uhkavaatimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative uhkavaatimukseni uhkavaatimukseni
accusative nom. uhkavaatimukseni uhkavaatimukseni
gen. uhkavaatimukseni
genitive uhkavaatimukseni uhkavaatimusteni
uhkavaatimuksieni
partitive uhkavaatimustani uhkavaatimuksiani
inessive uhkavaatimuksessani uhkavaatimuksissani
elative uhkavaatimuksestani uhkavaatimuksistani
illative uhkavaatimukseeni uhkavaatimuksiini
adessive uhkavaatimuksellani uhkavaatimuksillani
ablative uhkavaatimukseltani uhkavaatimuksiltani
allative uhkavaatimukselleni uhkavaatimuksilleni
essive uhkavaatimuksenani uhkavaatimuksinani
translative uhkavaatimuksekseni uhkavaatimuksikseni
abessive uhkavaatimuksettani uhkavaatimuksittani
instructive — —
comitative — uhkavaatimuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uhkavaatimuksesi uhkavaatimuksesi
accusative nom. uhkavaatimuksesi uhkavaatimuksesi
gen. uhkavaatimuksesi
genitive uhkavaatimuksesi uhkavaatimustesi
uhkavaatimuksiesi
partitive uhkavaatimustasi uhkavaatimuksiasi
inessive uhkavaatimuksessasi uhkavaatimuksissasi
elative uhkavaatimuksestasi uhkavaatimuksistasi
illative uhkavaatimukseesi uhkavaatimuksiisi
adessive uhkavaatimuksellasi uhkavaatimuksillasi
ablative uhkavaatimukseltasi uhkavaatimuksiltasi
allative uhkavaatimuksellesi uhkavaatimuksillesi
essive uhkavaatimuksenasi uhkavaatimuksinasi
translative uhkavaatimukseksesi uhkavaatimuksiksesi
abessive uhkavaatimuksettasi uhkavaatimuksittasi
instructive — —
comitative — uhkavaatimuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uhkavaatimuksemme uhkavaatimuksemme
accusative nom. uhkavaatimuksemme uhkavaatimuksemme
gen. uhkavaatimuksemme
genitive uhkavaatimuksemme uhkavaatimustemme
uhkavaatimuksiemme
partitive uhkavaatimustamme uhkavaatimuksiamme
inessive uhkavaatimuksessamme uhkavaatimuksissamme
elative uhkavaatimuksestamme uhkavaatimuksistamme
illative uhkavaatimukseemme uhkavaatimuksiimme
adessive uhkavaatimuksellamme uhkavaatimuksillamme
ablative uhkavaatimukseltamme uhkavaatimuksiltamme
allative uhkavaatimuksellemme uhkavaatimuksillemme
essive uhkavaatimuksenamme uhkavaatimuksinamme
translative uhkavaatimukseksemme uhkavaatimuksiksemme
abessive uhkavaatimuksettamme uhkavaatimuksittamme
instructive — —
comitative — uhkavaatimuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uhkavaatimuksenne uhkavaatimuksenne
accusative nom. uhkavaatimuksenne uhkavaatimuksenne
gen. uhkavaatimuksenne
genitive uhkavaatimuksenne uhkavaatimustenne
uhkavaatimuksienne
partitive uhkavaatimustanne uhkavaatimuksianne
inessive uhkavaatimuksessanne uhkavaatimuksissanne
elative uhkavaatimuksestanne uhkavaatimuksistanne
illative uhkavaatimukseenne uhkavaatimuksiinne
adessive uhkavaatimuksellanne uhkavaatimuksillanne
ablative uhkavaatimukseltanne uhkavaatimuksiltanne
allative uhkavaatimuksellenne uhkavaatimuksillenne
essive uhkavaatimuksenanne uhkavaatimuksinanne
translative uhkavaatimukseksenne uhkavaatimuksiksenne
abessive uhkavaatimuksettanne uhkavaatimuksittanne
instructive — —
comitative — uhkavaatimuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uhkavaatimuksensa uhkavaatimuksensa
accusative nom. uhkavaatimuksensa uhkavaatimuksensa
gen. uhkavaatimuksensa
genitive uhkavaatimuksensa uhkavaatimustensa
uhkavaatimuksiensa
partitive uhkavaatimustaan
uhkavaatimustansa 		uhkavaatimuksiaan
uhkavaatimuksiansa
inessive uhkavaatimuksessaan
uhkavaatimuksessansa 		uhkavaatimuksissaan
uhkavaatimuksissansa
elative uhkavaatimuksestaan
uhkavaatimuksestansa 		uhkavaatimuksistaan
uhkavaatimuksistansa
illative uhkavaatimukseensa uhkavaatimuksiinsa
adessive uhkavaatimuksellaan
uhkavaatimuksellansa 		uhkavaatimuksillaan
uhkavaatimuksillansa
ablative uhkavaatimukseltaan
uhkavaatimukseltansa 		uhkavaatimuksiltaan
uhkavaatimuksiltansa
allative uhkavaatimukselleen
uhkavaatimuksellensa 		uhkavaatimuksilleen
uhkavaatimuksillensa
essive uhkavaatimuksenaan
uhkavaatimuksenansa 		uhkavaatimuksinaan
uhkavaatimuksinansa
translative uhkavaatimuksekseen
uhkavaatimukseksensa 		uhkavaatimuksikseen
uhkavaatimuksiksensa
abessive uhkavaatimuksettaan
uhkavaatimuksettansa 		uhkavaatimuksittaan
uhkavaatimuksittansa
instructive — —
comitative — uhkavaatimuksineen
uhkavaatimuksinensa

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.