vakuuttuminen

Finnish

Etymology

vakuuttua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑkuːtːuminen/, [ˈʋɑ̝kuːt̪̚ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): va‧kuut‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): va‧kuut‧tu‧mi‧nen

Noun

vakuuttuminen

  1. verbal noun of vakuuttua
    1. being convinced or assured

Declension

Inflection of vakuuttuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vakuuttuminen vakuuttumiset
genitive vakuuttumisen vakuuttumisten
vakuuttumisien
partitive vakuuttumista vakuuttumisia
illative vakuuttumiseen vakuuttumisiin
singular plural
nominative vakuuttuminen vakuuttumiset
accusative nom. vakuuttuminen vakuuttumiset
gen. vakuuttumisen
genitive vakuuttumisen vakuuttumisten
vakuuttumisien
partitive vakuuttumista vakuuttumisia
inessive vakuuttumisessa vakuuttumisissa
elative vakuuttumisesta vakuuttumisista
illative vakuuttumiseen vakuuttumisiin
adessive vakuuttumisella vakuuttumisilla
ablative vakuuttumiselta vakuuttumisilta
allative vakuuttumiselle vakuuttumisille
essive vakuuttumisena vakuuttumisina
translative vakuuttumiseksi vakuuttumisiksi
abessive vakuuttumisetta vakuuttumisitta
instructive — vakuuttumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vakuuttuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vakuuttumiseni vakuuttumiseni
accusative nom. vakuuttumiseni vakuuttumiseni
gen. vakuuttumiseni
genitive vakuuttumiseni vakuuttumisteni
vakuuttumisieni
partitive vakuuttumistani vakuuttumisiani
inessive vakuuttumisessani vakuuttumisissani
elative vakuuttumisestani vakuuttumisistani
illative vakuuttumiseeni vakuuttumisiini
adessive vakuuttumisellani vakuuttumisillani
ablative vakuuttumiseltani vakuuttumisiltani
allative vakuuttumiselleni vakuuttumisilleni
essive vakuuttumisenani vakuuttumisinani
translative vakuuttumisekseni vakuuttumisikseni
abessive vakuuttumisettani vakuuttumisittani
instructive — —
comitative — vakuuttumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vakuuttumisesi vakuuttumisesi
accusative nom. vakuuttumisesi vakuuttumisesi
gen. vakuuttumisesi
genitive vakuuttumisesi vakuuttumistesi
vakuuttumisiesi
partitive vakuuttumistasi vakuuttumisiasi
inessive vakuuttumisessasi vakuuttumisissasi
elative vakuuttumisestasi vakuuttumisistasi
illative vakuuttumiseesi vakuuttumisiisi
adessive vakuuttumisellasi vakuuttumisillasi
ablative vakuuttumiseltasi vakuuttumisiltasi
allative vakuuttumisellesi vakuuttumisillesi
essive vakuuttumisenasi vakuuttumisinasi
translative vakuuttumiseksesi vakuuttumisiksesi
abessive vakuuttumisettasi vakuuttumisittasi
instructive — —
comitative — vakuuttumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vakuuttumisemme vakuuttumisemme
accusative nom. vakuuttumisemme vakuuttumisemme
gen. vakuuttumisemme
genitive vakuuttumisemme vakuuttumistemme
vakuuttumisiemme
partitive vakuuttumistamme vakuuttumisiamme
inessive vakuuttumisessamme vakuuttumisissamme
elative vakuuttumisestamme vakuuttumisistamme
illative vakuuttumiseemme vakuuttumisiimme
adessive vakuuttumisellamme vakuuttumisillamme
ablative vakuuttumiseltamme vakuuttumisiltamme
allative vakuuttumisellemme vakuuttumisillemme
essive vakuuttumisenamme vakuuttumisinamme
translative vakuuttumiseksemme vakuuttumisiksemme
abessive vakuuttumisettamme vakuuttumisittamme
instructive — —
comitative — vakuuttumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vakuuttumisenne vakuuttumisenne
accusative nom. vakuuttumisenne vakuuttumisenne
gen. vakuuttumisenne
genitive vakuuttumisenne vakuuttumistenne
vakuuttumisienne
partitive vakuuttumistanne vakuuttumisianne
inessive vakuuttumisessanne vakuuttumisissanne
elative vakuuttumisestanne vakuuttumisistanne
illative vakuuttumiseenne vakuuttumisiinne
adessive vakuuttumisellanne vakuuttumisillanne
ablative vakuuttumiseltanne vakuuttumisiltanne
allative vakuuttumisellenne vakuuttumisillenne
essive vakuuttumisenanne vakuuttumisinanne
translative vakuuttumiseksenne vakuuttumisiksenne
abessive vakuuttumisettanne vakuuttumisittanne
instructive — —
comitative — vakuuttumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vakuuttumisensa vakuuttumisensa
accusative nom. vakuuttumisensa vakuuttumisensa
gen. vakuuttumisensa
genitive vakuuttumisensa vakuuttumistensa
vakuuttumisiensa
partitive vakuuttumistaan
vakuuttumistansa 		vakuuttumisiaan
vakuuttumisiansa
inessive vakuuttumisessaan
vakuuttumisessansa 		vakuuttumisissaan
vakuuttumisissansa
elative vakuuttumisestaan
vakuuttumisestansa 		vakuuttumisistaan
vakuuttumisistansa
illative vakuuttumiseensa vakuuttumisiinsa
adessive vakuuttumisellaan
vakuuttumisellansa 		vakuuttumisillaan
vakuuttumisillansa
ablative vakuuttumiseltaan
vakuuttumiseltansa 		vakuuttumisiltaan
vakuuttumisiltansa
allative vakuuttumiselleen
vakuuttumisellensa 		vakuuttumisilleen
vakuuttumisillensa
essive vakuuttumisenaan
vakuuttumisenansa 		vakuuttumisinaan
vakuuttumisinansa
translative vakuuttumisekseen
vakuuttumiseksensa 		vakuuttumisikseen
vakuuttumisiksensa
abessive vakuuttumisettaan
vakuuttumisettansa 		vakuuttumisittaan
vakuuttumisittansa
instructive — —
comitative — vakuuttumisineen
vakuuttumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.