| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
valloituksensa
|
valloituksensa
|
| accusative
|
nom.
|
valloituksensa
|
valloituksensa
|
| gen.
|
valloituksensa
|
| genitive
|
valloituksensa
|
valloitustensa valloituksiensa
|
| partitive
|
valloitustaan valloitustansa
|
valloituksiaan valloituksiansa
|
| inessive
|
valloituksessaan valloituksessansa
|
valloituksissaan valloituksissansa
|
| elative
|
valloituksestaan valloituksestansa
|
valloituksistaan valloituksistansa
|
| illative
|
valloitukseensa
|
valloituksiinsa
|
| adessive
|
valloituksellaan valloituksellansa
|
valloituksillaan valloituksillansa
|
| ablative
|
valloitukseltaan valloitukseltansa
|
valloituksiltaan valloituksiltansa
|
| allative
|
valloitukselleen valloituksellensa
|
valloituksilleen valloituksillensa
|
| essive
|
valloituksenaan valloituksenansa
|
valloituksinaan valloituksinansa
|
| translative
|
valloituksekseen valloitukseksensa
|
valloituksikseen valloituksiksensa
|
| abessive
|
valloituksettaan valloituksettansa
|
valloituksittaan valloituksittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
valloituksineen valloituksinensa
|