valloitusretki

Finnish

Etymology

valloitus +‎ retki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑlːoi̯tusˌretki/, [ˈʋɑ̝lːo̞i̯t̪us̠ˌre̞t̪k̟i]
  • Rhymes: -etki
  • Syllabification(key): val‧loi‧tus‧ret‧ki
  • Hyphenation(key): val‧loitus‧retki

Noun

valloitusretki

  1. conquest (expedition for the purpose of conquering territory, resources, etc.)

Declension

Inflection of valloitusretki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative valloitusretki valloitusretket
genitive valloitusretken valloitusretkien
partitive valloitusretkeä valloitusretkiä
illative valloitusretkeen valloitusretkiin
singular plural
nominative valloitusretki valloitusretket
accusative nom. valloitusretki valloitusretket
gen. valloitusretken
genitive valloitusretken valloitusretkien
partitive valloitusretkeä valloitusretkiä
inessive valloitusretkessä valloitusretkissä
elative valloitusretkestä valloitusretkistä
illative valloitusretkeen valloitusretkiin
adessive valloitusretkellä valloitusretkillä
ablative valloitusretkeltä valloitusretkiltä
allative valloitusretkelle valloitusretkille
essive valloitusretkenä valloitusretkinä
translative valloitusretkeksi valloitusretkiksi
abessive valloitusretkettä valloitusretkittä
instructive — valloitusretkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valloitusretki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative valloitusretkeni valloitusretkeni
accusative nom. valloitusretkeni valloitusretkeni
gen. valloitusretkeni
genitive valloitusretkeni valloitusretkieni
partitive valloitusretkeäni valloitusretkiäni
inessive valloitusretkessäni valloitusretkissäni
elative valloitusretkestäni valloitusretkistäni
illative valloitusretkeeni valloitusretkiini
adessive valloitusretkelläni valloitusretkilläni
ablative valloitusretkeltäni valloitusretkiltäni
allative valloitusretkelleni valloitusretkilleni
essive valloitusretkenäni valloitusretkinäni
translative valloitusretkekseni valloitusretkikseni
abessive valloitusretkettäni valloitusretkittäni
instructive — —
comitative — valloitusretkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative valloitusretkesi valloitusretkesi
accusative nom. valloitusretkesi valloitusretkesi
gen. valloitusretkesi
genitive valloitusretkesi valloitusretkiesi
partitive valloitusretkeäsi valloitusretkiäsi
inessive valloitusretkessäsi valloitusretkissäsi
elative valloitusretkestäsi valloitusretkistäsi
illative valloitusretkeesi valloitusretkiisi
adessive valloitusretkelläsi valloitusretkilläsi
ablative valloitusretkeltäsi valloitusretkiltäsi
allative valloitusretkellesi valloitusretkillesi
essive valloitusretkenäsi valloitusretkinäsi
translative valloitusretkeksesi valloitusretkiksesi
abessive valloitusretkettäsi valloitusretkittäsi
instructive — —
comitative — valloitusretkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative valloitusretkemme valloitusretkemme
accusative nom. valloitusretkemme valloitusretkemme
gen. valloitusretkemme
genitive valloitusretkemme valloitusretkiemme
partitive valloitusretkeämme valloitusretkiämme
inessive valloitusretkessämme valloitusretkissämme
elative valloitusretkestämme valloitusretkistämme
illative valloitusretkeemme valloitusretkiimme
adessive valloitusretkellämme valloitusretkillämme
ablative valloitusretkeltämme valloitusretkiltämme
allative valloitusretkellemme valloitusretkillemme
essive valloitusretkenämme valloitusretkinämme
translative valloitusretkeksemme valloitusretkiksemme
abessive valloitusretkettämme valloitusretkittämme
instructive — —
comitative — valloitusretkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative valloitusretkenne valloitusretkenne
accusative nom. valloitusretkenne valloitusretkenne
gen. valloitusretkenne
genitive valloitusretkenne valloitusretkienne
partitive valloitusretkeänne valloitusretkiänne
inessive valloitusretkessänne valloitusretkissänne
elative valloitusretkestänne valloitusretkistänne
illative valloitusretkeenne valloitusretkiinne
adessive valloitusretkellänne valloitusretkillänne
ablative valloitusretkeltänne valloitusretkiltänne
allative valloitusretkellenne valloitusretkillenne
essive valloitusretkenänne valloitusretkinänne
translative valloitusretkeksenne valloitusretkiksenne
abessive valloitusretkettänne valloitusretkittänne
instructive — —
comitative — valloitusretkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative valloitusretkensä valloitusretkensä
accusative nom. valloitusretkensä valloitusretkensä
gen. valloitusretkensä
genitive valloitusretkensä valloitusretkiensä
partitive valloitusretkeään
valloitusretkeänsä 		valloitusretkiään
valloitusretkiänsä
inessive valloitusretkessään
valloitusretkessänsä 		valloitusretkissään
valloitusretkissänsä
elative valloitusretkestään
valloitusretkestänsä 		valloitusretkistään
valloitusretkistänsä
illative valloitusretkeensä valloitusretkiinsä
adessive valloitusretkellään
valloitusretkellänsä 		valloitusretkillään
valloitusretkillänsä
ablative valloitusretkeltään
valloitusretkeltänsä 		valloitusretkiltään
valloitusretkiltänsä
allative valloitusretkelleen
valloitusretkellensä 		valloitusretkilleen
valloitusretkillensä
essive valloitusretkenään
valloitusretkenänsä 		valloitusretkinään
valloitusretkinänsä
translative valloitusretkekseen
valloitusretkeksensä 		valloitusretkikseen
valloitusretkiksensä
abessive valloitusretkettään
valloitusretkettänsä 		valloitusretkittään
valloitusretkittänsä
instructive — —
comitative — valloitusretkineen
valloitusretkinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.