| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
vanhurskauttamisensa
|
vanhurskauttamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
vanhurskauttamisensa
|
vanhurskauttamisensa
|
| gen.
|
vanhurskauttamisensa
|
| genitive
|
vanhurskauttamisensa
|
vanhurskauttamistensa vanhurskauttamisiensa
|
| partitive
|
vanhurskauttamistaan vanhurskauttamistansa
|
vanhurskauttamisiaan vanhurskauttamisiansa
|
| inessive
|
vanhurskauttamisessaan vanhurskauttamisessansa
|
vanhurskauttamisissaan vanhurskauttamisissansa
|
| elative
|
vanhurskauttamisestaan vanhurskauttamisestansa
|
vanhurskauttamisistaan vanhurskauttamisistansa
|
| illative
|
vanhurskauttamiseensa
|
vanhurskauttamisiinsa
|
| adessive
|
vanhurskauttamisellaan vanhurskauttamisellansa
|
vanhurskauttamisillaan vanhurskauttamisillansa
|
| ablative
|
vanhurskauttamiseltaan vanhurskauttamiseltansa
|
vanhurskauttamisiltaan vanhurskauttamisiltansa
|
| allative
|
vanhurskauttamiselleen vanhurskauttamisellensa
|
vanhurskauttamisilleen vanhurskauttamisillensa
|
| essive
|
vanhurskauttamisenaan vanhurskauttamisenansa
|
vanhurskauttamisinaan vanhurskauttamisinansa
|
| translative
|
vanhurskauttamisekseen vanhurskauttamiseksensa
|
vanhurskauttamisikseen vanhurskauttamisiksensa
|
| abessive
|
vanhurskauttamisettaan vanhurskauttamisettansa
|
vanhurskauttamisittaan vanhurskauttamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
vanhurskauttamisineen vanhurskauttamisinensa
|