veritartunta

Finnish

Etymology

veri +‎ tartunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋeriˌtɑrtuntɑ/, [ˈʋe̞riˌt̪ɑ̝rt̪un̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -ɑrtuntɑ
  • Syllabification(key): ve‧ri‧tar‧tun‧ta
  • Hyphenation(key): veri‧tartun‧ta

Noun

veritartunta

  1. (pathology) transmission of disease by blood

Declension

Inflection of veritartunta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative veritartunta veritartunnat
genitive veritartunnan veritartuntojen
partitive veritartuntaa veritartuntoja
illative veritartuntaan veritartuntoihin
singular plural
nominative veritartunta veritartunnat
accusative nom. veritartunta veritartunnat
gen. veritartunnan
genitive veritartunnan veritartuntojen
veritartuntain rare
partitive veritartuntaa veritartuntoja
inessive veritartunnassa veritartunnoissa
elative veritartunnasta veritartunnoista
illative veritartuntaan veritartuntoihin
adessive veritartunnalla veritartunnoilla
ablative veritartunnalta veritartunnoilta
allative veritartunnalle veritartunnoille
essive veritartuntana veritartuntoina
translative veritartunnaksi veritartunnoiksi
abessive veritartunnatta veritartunnoitta
instructive — veritartunnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of veritartunta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative veritartuntani veritartuntani
accusative nom. veritartuntani veritartuntani
gen. veritartuntani
genitive veritartuntani veritartuntojeni
veritartuntaini rare
partitive veritartuntaani veritartuntojani
inessive veritartunnassani veritartunnoissani
elative veritartunnastani veritartunnoistani
illative veritartuntaani veritartuntoihini
adessive veritartunnallani veritartunnoillani
ablative veritartunnaltani veritartunnoiltani
allative veritartunnalleni veritartunnoilleni
essive veritartuntanani veritartuntoinani
translative veritartunnakseni veritartunnoikseni
abessive veritartunnattani veritartunnoittani
instructive — —
comitative — veritartuntoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative veritartuntasi veritartuntasi
accusative nom. veritartuntasi veritartuntasi
gen. veritartuntasi
genitive veritartuntasi veritartuntojesi
veritartuntaisi rare
partitive veritartuntaasi veritartuntojasi
inessive veritartunnassasi veritartunnoissasi
elative veritartunnastasi veritartunnoistasi
illative veritartuntaasi veritartuntoihisi
adessive veritartunnallasi veritartunnoillasi
ablative veritartunnaltasi veritartunnoiltasi
allative veritartunnallesi veritartunnoillesi
essive veritartuntanasi veritartuntoinasi
translative veritartunnaksesi veritartunnoiksesi
abessive veritartunnattasi veritartunnoittasi
instructive — —
comitative — veritartuntoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative veritartuntamme veritartuntamme
accusative nom. veritartuntamme veritartuntamme
gen. veritartuntamme
genitive veritartuntamme veritartuntojemme
veritartuntaimme rare
partitive veritartuntaamme veritartuntojamme
inessive veritartunnassamme veritartunnoissamme
elative veritartunnastamme veritartunnoistamme
illative veritartuntaamme veritartuntoihimme
adessive veritartunnallamme veritartunnoillamme
ablative veritartunnaltamme veritartunnoiltamme
allative veritartunnallemme veritartunnoillemme
essive veritartuntanamme veritartuntoinamme
translative veritartunnaksemme veritartunnoiksemme
abessive veritartunnattamme veritartunnoittamme
instructive — —
comitative — veritartuntoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative veritartuntanne veritartuntanne
accusative nom. veritartuntanne veritartuntanne
gen. veritartuntanne
genitive veritartuntanne veritartuntojenne
veritartuntainne rare
partitive veritartuntaanne veritartuntojanne
inessive veritartunnassanne veritartunnoissanne
elative veritartunnastanne veritartunnoistanne
illative veritartuntaanne veritartuntoihinne
adessive veritartunnallanne veritartunnoillanne
ablative veritartunnaltanne veritartunnoiltanne
allative veritartunnallenne veritartunnoillenne
essive veritartuntananne veritartuntoinanne
translative veritartunnaksenne veritartunnoiksenne
abessive veritartunnattanne veritartunnoittanne
instructive — —
comitative — veritartuntoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative veritartuntansa veritartuntansa
accusative nom. veritartuntansa veritartuntansa
gen. veritartuntansa
genitive veritartuntansa veritartuntojensa
veritartuntainsa rare
partitive veritartuntaansa veritartuntojaan
veritartuntojansa
inessive veritartunnassaan
veritartunnassansa 		veritartunnoissaan
veritartunnoissansa
elative veritartunnastaan
veritartunnastansa 		veritartunnoistaan
veritartunnoistansa
illative veritartuntaansa veritartuntoihinsa
adessive veritartunnallaan
veritartunnallansa 		veritartunnoillaan
veritartunnoillansa
ablative veritartunnaltaan
veritartunnaltansa 		veritartunnoiltaan
veritartunnoiltansa
allative veritartunnalleen
veritartunnallensa 		veritartunnoilleen
veritartunnoillensa
essive veritartuntanaan
veritartuntanansa 		veritartuntoinaan
veritartuntoinansa
translative veritartunnakseen
veritartunnaksensa 		veritartunnoikseen
veritartunnoiksensa
abessive veritartunnattaan
veritartunnattansa 		veritartunnoittaan
veritartunnoittansa
instructive — —
comitative — veritartuntoineen
veritartuntoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.