virittämätön

Finnish

Etymology

virittää +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiritːæmætøn/, [ˈʋirit̪̚ˌt̪æmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -æmætøn
  • Syllabification(key): vi‧rit‧tä‧mä‧tön
  • Hyphenation(key): vi‧rit‧tä‧mä‧tön

Adjective

virittämätön

  1. untuned
  2. unmodded

Declension

Inflection of virittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative virittämätön virittämättömät
genitive virittämättömän virittämättömien
partitive virittämätöntä virittämättömiä
illative virittämättömään virittämättömiin
singular plural
nominative virittämätön virittämättömät
accusative nom. virittämätön virittämättömät
gen. virittämättömän
genitive virittämättömän virittämättömien
virittämätönten rare
partitive virittämätöntä virittämättömiä
inessive virittämättömässä virittämättömissä
elative virittämättömästä virittämättömistä
illative virittämättömään virittämättömiin
adessive virittämättömällä virittämättömillä
ablative virittämättömältä virittämättömiltä
allative virittämättömälle virittämättömille
essive virittämättömänä virittämättöminä
translative virittämättömäksi virittämättömiksi
abessive virittämättömättä virittämättömittä
instructive — virittämättömin
comitative — virittämättömine
Possessive forms of virittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative virittämättömäni virittämättömäni
accusative nom. virittämättömäni virittämättömäni
gen. virittämättömäni
genitive virittämättömäni virittämättömieni
virittämätönteni rare
partitive virittämätöntäni virittämättömiäni
inessive virittämättömässäni virittämättömissäni
elative virittämättömästäni virittämättömistäni
illative virittämättömääni virittämättömiini
adessive virittämättömälläni virittämättömilläni
ablative virittämättömältäni virittämättömiltäni
allative virittämättömälleni virittämättömilleni
essive virittämättömänäni virittämättöminäni
translative virittämättömäkseni virittämättömikseni
abessive virittämättömättäni virittämättömittäni
instructive — —
comitative — virittämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virittämättömäsi virittämättömäsi
accusative nom. virittämättömäsi virittämättömäsi
gen. virittämättömäsi
genitive virittämättömäsi virittämättömiesi
virittämätöntesi rare
partitive virittämätöntäsi virittämättömiäsi
inessive virittämättömässäsi virittämättömissäsi
elative virittämättömästäsi virittämättömistäsi
illative virittämättömääsi virittämättömiisi
adessive virittämättömälläsi virittämättömilläsi
ablative virittämättömältäsi virittämättömiltäsi
allative virittämättömällesi virittämättömillesi
essive virittämättömänäsi virittämättöminäsi
translative virittämättömäksesi virittämättömiksesi
abessive virittämättömättäsi virittämättömittäsi
instructive — —
comitative — virittämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virittämättömämme virittämättömämme
accusative nom. virittämättömämme virittämättömämme
gen. virittämättömämme
genitive virittämättömämme virittämättömiemme
virittämätöntemme rare
partitive virittämätöntämme virittämättömiämme
inessive virittämättömässämme virittämättömissämme
elative virittämättömästämme virittämättömistämme
illative virittämättömäämme virittämättömiimme
adessive virittämättömällämme virittämättömillämme
ablative virittämättömältämme virittämättömiltämme
allative virittämättömällemme virittämättömillemme
essive virittämättömänämme virittämättöminämme
translative virittämättömäksemme virittämättömiksemme
abessive virittämättömättämme virittämättömittämme
instructive — —
comitative — virittämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virittämättömänne virittämättömänne
accusative nom. virittämättömänne virittämättömänne
gen. virittämättömänne
genitive virittämättömänne virittämättömienne
virittämätöntenne rare
partitive virittämätöntänne virittämättömiänne
inessive virittämättömässänne virittämättömissänne
elative virittämättömästänne virittämättömistänne
illative virittämättömäänne virittämättömiinne
adessive virittämättömällänne virittämättömillänne
ablative virittämättömältänne virittämättömiltänne
allative virittämättömällenne virittämättömillenne
essive virittämättömänänne virittämättöminänne
translative virittämättömäksenne virittämättömiksenne
abessive virittämättömättänne virittämättömittänne
instructive — —
comitative — virittämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative virittämättömänsä virittämättömänsä
accusative nom. virittämättömänsä virittämättömänsä
gen. virittämättömänsä
genitive virittämättömänsä virittämättömiensä
virittämätöntensä rare
partitive virittämätöntään
virittämätöntänsä 		virittämättömiään
virittämättömiänsä
inessive virittämättömässään
virittämättömässänsä 		virittämättömissään
virittämättömissänsä
elative virittämättömästään
virittämättömästänsä 		virittämättömistään
virittämättömistänsä
illative virittämättömäänsä virittämättömiinsä
adessive virittämättömällään
virittämättömällänsä 		virittämättömillään
virittämättömillänsä
ablative virittämättömältään
virittämättömältänsä 		virittämättömiltään
virittämättömiltänsä
allative virittämättömälleen
virittämättömällensä 		virittämättömilleen
virittämättömillensä
essive virittämättömänään
virittämättömänänsä 		virittämättöminään
virittämättöminänsä
translative virittämättömäkseen
virittämättömäksensä 		virittämättömikseen
virittämättömiksensä
abessive virittämättömättään
virittämättömättänsä 		virittämättömittään
virittämättömittänsä
instructive — —
comitative — virittämättömineen
virittämättöminensä

Derived terms

  • virittämättömyys

Participle

virittämätön

  1. negative participle of virittää

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.