yhteistutkinto

Finnish

Etymology

yhteis- +‎ tutkinto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyhtei̯sˌtutkinto/, [ˈyçt̪e̞i̯s̠ˌtut̪k̟in̪t̪o̞]
  • Rhymes: -utkinto
  • Syllabification(key): yh‧teis‧tut‧kin‧to
  • Hyphenation(key): yhteis‧tutkin‧to

Noun

yhteistutkinto

  1. (education) joint degree

Declension

Inflection of yhteistutkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative yhteistutkinto yhteistutkinnot
genitive yhteistutkinnon yhteistutkintojen
partitive yhteistutkintoa yhteistutkintoja
illative yhteistutkintoon yhteistutkintoihin
singular plural
nominative yhteistutkinto yhteistutkinnot
accusative nom. yhteistutkinto yhteistutkinnot
gen. yhteistutkinnon
genitive yhteistutkinnon yhteistutkintojen
partitive yhteistutkintoa yhteistutkintoja
inessive yhteistutkinnossa yhteistutkinnoissa
elative yhteistutkinnosta yhteistutkinnoista
illative yhteistutkintoon yhteistutkintoihin
adessive yhteistutkinnolla yhteistutkinnoilla
ablative yhteistutkinnolta yhteistutkinnoilta
allative yhteistutkinnolle yhteistutkinnoille
essive yhteistutkintona yhteistutkintoina
translative yhteistutkinnoksi yhteistutkinnoiksi
abessive yhteistutkinnotta yhteistutkinnoitta
instructive — yhteistutkinnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhteistutkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhteistutkintoni yhteistutkintoni
accusative nom. yhteistutkintoni yhteistutkintoni
gen. yhteistutkintoni
genitive yhteistutkintoni yhteistutkintojeni
partitive yhteistutkintoani yhteistutkintojani
inessive yhteistutkinnossani yhteistutkinnoissani
elative yhteistutkinnostani yhteistutkinnoistani
illative yhteistutkintooni yhteistutkintoihini
adessive yhteistutkinnollani yhteistutkinnoillani
ablative yhteistutkinnoltani yhteistutkinnoiltani
allative yhteistutkinnolleni yhteistutkinnoilleni
essive yhteistutkintonani yhteistutkintoinani
translative yhteistutkinnokseni yhteistutkinnoikseni
abessive yhteistutkinnottani yhteistutkinnoittani
instructive — —
comitative — yhteistutkintoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhteistutkintosi yhteistutkintosi
accusative nom. yhteistutkintosi yhteistutkintosi
gen. yhteistutkintosi
genitive yhteistutkintosi yhteistutkintojesi
partitive yhteistutkintoasi yhteistutkintojasi
inessive yhteistutkinnossasi yhteistutkinnoissasi
elative yhteistutkinnostasi yhteistutkinnoistasi
illative yhteistutkintoosi yhteistutkintoihisi
adessive yhteistutkinnollasi yhteistutkinnoillasi
ablative yhteistutkinnoltasi yhteistutkinnoiltasi
allative yhteistutkinnollesi yhteistutkinnoillesi
essive yhteistutkintonasi yhteistutkintoinasi
translative yhteistutkinnoksesi yhteistutkinnoiksesi
abessive yhteistutkinnottasi yhteistutkinnoittasi
instructive — —
comitative — yhteistutkintoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhteistutkintomme yhteistutkintomme
accusative nom. yhteistutkintomme yhteistutkintomme
gen. yhteistutkintomme
genitive yhteistutkintomme yhteistutkintojemme
partitive yhteistutkintoamme yhteistutkintojamme
inessive yhteistutkinnossamme yhteistutkinnoissamme
elative yhteistutkinnostamme yhteistutkinnoistamme
illative yhteistutkintoomme yhteistutkintoihimme
adessive yhteistutkinnollamme yhteistutkinnoillamme
ablative yhteistutkinnoltamme yhteistutkinnoiltamme
allative yhteistutkinnollemme yhteistutkinnoillemme
essive yhteistutkintonamme yhteistutkintoinamme
translative yhteistutkinnoksemme yhteistutkinnoiksemme
abessive yhteistutkinnottamme yhteistutkinnoittamme
instructive — —
comitative — yhteistutkintoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhteistutkintonne yhteistutkintonne
accusative nom. yhteistutkintonne yhteistutkintonne
gen. yhteistutkintonne
genitive yhteistutkintonne yhteistutkintojenne
partitive yhteistutkintoanne yhteistutkintojanne
inessive yhteistutkinnossanne yhteistutkinnoissanne
elative yhteistutkinnostanne yhteistutkinnoistanne
illative yhteistutkintoonne yhteistutkintoihinne
adessive yhteistutkinnollanne yhteistutkinnoillanne
ablative yhteistutkinnoltanne yhteistutkinnoiltanne
allative yhteistutkinnollenne yhteistutkinnoillenne
essive yhteistutkintonanne yhteistutkintoinanne
translative yhteistutkinnoksenne yhteistutkinnoiksenne
abessive yhteistutkinnottanne yhteistutkinnoittanne
instructive — —
comitative — yhteistutkintoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhteistutkintonsa yhteistutkintonsa
accusative nom. yhteistutkintonsa yhteistutkintonsa
gen. yhteistutkintonsa
genitive yhteistutkintonsa yhteistutkintojensa
partitive yhteistutkintoaan
yhteistutkintoansa 		yhteistutkintojaan
yhteistutkintojansa
inessive yhteistutkinnossaan
yhteistutkinnossansa 		yhteistutkinnoissaan
yhteistutkinnoissansa
elative yhteistutkinnostaan
yhteistutkinnostansa 		yhteistutkinnoistaan
yhteistutkinnoistansa
illative yhteistutkintoonsa yhteistutkintoihinsa
adessive yhteistutkinnollaan
yhteistutkinnollansa 		yhteistutkinnoillaan
yhteistutkinnoillansa
ablative yhteistutkinnoltaan
yhteistutkinnoltansa 		yhteistutkinnoiltaan
yhteistutkinnoiltansa
allative yhteistutkinnolleen
yhteistutkinnollensa 		yhteistutkinnoilleen
yhteistutkinnoillensa
essive yhteistutkintonaan
yhteistutkintonansa 		yhteistutkintoinaan
yhteistutkintoinansa
translative yhteistutkinnokseen
yhteistutkinnoksensa 		yhteistutkinnoikseen
yhteistutkinnoiksensa
abessive yhteistutkinnottaan
yhteistutkinnottansa 		yhteistutkinnoittaan
yhteistutkinnoittansa
instructive — —
comitative — yhteistutkintoineen
yhteistutkintoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.