kupo

Cebuano

Pronunciation

  • Hyphenation: ku‧po
  • IPA(key): /kuˈpoʔ/ [kʊˈpoʔ]

Verb

kupô

  1. to cower

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kupo, borrowed from Proto-Baltic [Term?] (whence Latvian guba and Lithuanian guba).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkupo/, [ˈkupo̞]
  • Rhymes: -upo
  • Syllabification(key): ku‧po
  • Hyphenation(key): ku‧po

Noun

kupo

  1. sheaf (bundle of straw)

Declension

Inflection of kupo (Kotus type 1*E/valo, p-v gradation)
nominative kupo kuvot
genitive kuvon kupojen
partitive kupoa kupoja
illative kupoon kupoihin
singular plural
nominative kupo kuvot
accusative nom. kupo kuvot
gen. kuvon
genitive kuvon kupojen
partitive kupoa kupoja
inessive kuvossa kuvoissa
elative kuvosta kuvoista
illative kupoon kupoihin
adessive kuvolla kuvoilla
ablative kuvolta kuvoilta
allative kuvolle kuvoille
essive kupona kupoina
translative kuvoksi kuvoiksi
abessive kuvotta kuvoitta
instructive — kuvoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kupo (Kotus type 1*E/valo, p-v gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuponi kuponi
accusative nom. kuponi kuponi
gen. kuponi
genitive kuponi kupojeni
partitive kupoani kupojani
inessive kuvossani kuvoissani
elative kuvostani kuvoistani
illative kupooni kupoihini
adessive kuvollani kuvoillani
ablative kuvoltani kuvoiltani
allative kuvolleni kuvoilleni
essive kuponani kupoinani
translative kuvokseni kuvoikseni
abessive kuvottani kuvoittani
instructive — —
comitative — kupoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuposi kuposi
accusative nom. kuposi kuposi
gen. kuposi
genitive kuposi kupojesi
partitive kupoasi kupojasi
inessive kuvossasi kuvoissasi
elative kuvostasi kuvoistasi
illative kupoosi kupoihisi
adessive kuvollasi kuvoillasi
ablative kuvoltasi kuvoiltasi
allative kuvollesi kuvoillesi
essive kuponasi kupoinasi
translative kuvoksesi kuvoiksesi
abessive kuvottasi kuvoittasi
instructive — —
comitative — kupoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kupomme kupomme
accusative nom. kupomme kupomme
gen. kupomme
genitive kupomme kupojemme
partitive kupoamme kupojamme
inessive kuvossamme kuvoissamme
elative kuvostamme kuvoistamme
illative kupoomme kupoihimme
adessive kuvollamme kuvoillamme
ablative kuvoltamme kuvoiltamme
allative kuvollemme kuvoillemme
essive kuponamme kupoinamme
translative kuvoksemme kuvoiksemme
abessive kuvottamme kuvoittamme
instructive — —
comitative — kupoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuponne kuponne
accusative nom. kuponne kuponne
gen. kuponne
genitive kuponne kupojenne
partitive kupoanne kupojanne
inessive kuvossanne kuvoissanne
elative kuvostanne kuvoistanne
illative kupoonne kupoihinne
adessive kuvollanne kuvoillanne
ablative kuvoltanne kuvoiltanne
allative kuvollenne kuvoillenne
essive kuponanne kupoinanne
translative kuvoksenne kuvoiksenne
abessive kuvottanne kuvoittanne
instructive — —
comitative — kupoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuponsa kuponsa
accusative nom. kuponsa kuponsa
gen. kuponsa
genitive kuponsa kupojensa
partitive kupoaan
kupoansa 		kupojaan
kupojansa
inessive kuvossaan
kuvossansa 		kuvoissaan
kuvoissansa
elative kuvostaan
kuvostansa 		kuvoistaan
kuvoistansa
illative kupoonsa kupoihinsa
adessive kuvollaan
kuvollansa 		kuvoillaan
kuvoillansa
ablative kuvoltaan
kuvoltansa 		kuvoiltaan
kuvoiltansa
allative kuvolleen
kuvollensa 		kuvoilleen
kuvoillensa
essive kuponaan
kuponansa 		kupoinaan
kupoinansa
translative kuvokseen
kuvoksensa 		kuvoikseen
kuvoiksensa
abessive kuvottaan
kuvottansa 		kuvoittaan
kuvoittansa
instructive — —
comitative — kupoineen
kupoinensa

See also

Further reading

Ido

Etymology

Borrowed from French coupe.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈku.po/

Noun

kupo (plural kupi)

  1. goblet, chalice (drinking vessel)

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kupo. Cognates include Finnish kupo and Estonian kubu.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkupo/, [ˈkupo̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkupo/, [ˈkub̥o̞]
  • Rhymes: -upo
  • Hyphenation: ku‧po

Noun

kupo

  1. sheaf, bundle
Declension
Declension of kupo (type 4/koivu, p-v gradation, gemination)
singular plural
nominative kupo kuvot
genitive kuvon kuppoin, kupoloin
partitive kuppoa kupoja, kupoloja
illative kuppoo kuppoi, kupoloihe
inessive kuvos kuvois, kupolois
elative kuvost kuvoist, kupoloist
allative kuvolle kuvoille, kupoloille
adessive kuvol kuvoil, kupoloil
ablative kuvolt kuvoilt, kupoloilt
translative kuvoks kuvoiks, kupoloiks
essive kuponna, kuppoon kupoinna, kupoloinna, kuppoin, kupoloin
exessive1) kupont kupoint, kupoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
Synonyms

Etymology 2

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkupo/, [ˈkupo̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkupoi̯/, [ˈkub̥o̞i̯]
  • Rhymes: -upo, -upoi̯
  • Hyphenation: ku‧po

Adverb

kupo

  1. only used in kupo kuiva

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 210

Polish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈku.pɔ/
  • Rhymes: -upɔ
  • Syllabification: ku‧po

Noun

kupo f

  1. vocative singular of kupa

Tagalog

Alternative forms

Etymology 1

Pronunciation

  • (Standard Tagalog) IPA(key): /ˈkupoʔ/ [ˈkuː.poʔ]
  • Rhymes: -upoʔ
  • Syllabification: ku‧po

Noun

kupò (Baybayin spelling ᜃᜓᜉᜓ) (obsolete)

  1. act of covering oneself when bathing (especially the private parts)
    Synonym: tukop
Derived terms
  • ipangupo
  • kumupo
  • kupuin
  • mangupo
  • pangupuan
  • pangupuin

Etymology 2

Pronunciation

  • (Standard Tagalog) IPA(key): /ˈkupo/ [ˈkuː.po]
  • Rhymes: -upo
  • Syllabification: ku‧po

Noun

kupo (Baybayin spelling ᜃᜓᜉᜓ)

  1. alternative form of kopo

References

Votic

Pronunciation

  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈkupo/, [ˈkupo]
  • Rhymes: -upo
  • Hyphenation: ku‧po

Etymology 1

From Proto-Finnic *kupo.

Noun

kupo

  1. sheaf
Inflection
Declension of kupo (type II/võrkko, p-v gradation)
singular plural
nominative kupo kuvod
genitive kuvo kupojõ, kupoi
partitive kuppoa kupoitõ, kupoi
illative kupposõ, kuppo kupoisõ
inessive kuvoz kupoiz
elative kuvossõ kupoissõ
allative kuvolõ kupoilõ
adessive kuvollõ kupoillõ
ablative kuvoltõ kupoiltõ
translative kuvossi kupoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

Etymology 2

From Proto-Finnic *kupo.

Noun

kupo

  1. crop, craw (on a bird)
Inflection
Declension of kupo (type II/võrkko, p-v gradation)
singular plural
nominative kupo kuvod
genitive kuvo kupojõ, kupoi
partitive kuppoa kupoitõ, kupoi
illative kupposõ, kuppo kupoisõ
inessive kuvoz kupoiz
elative kuvossõ kupoissõ
allative kuvolõ kupoilõ
adessive kuvollõ kupoillõ
ablative kuvoltõ kupoiltõ
translative kuvossi kupoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “kupo”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.