| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoisensa
|
| accusative
|
nom.
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoisensa
|
| gen.
|
oikeudentuntoisensa
|
| genitive
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoistensa oikeudentuntoisiensa
|
| partitive
|
oikeudentuntoistaan oikeudentuntoistansa
|
oikeudentuntoisiaan oikeudentuntoisiansa
|
| inessive
|
oikeudentuntoisessaan oikeudentuntoisessansa
|
oikeudentuntoisissaan oikeudentuntoisissansa
|
| elative
|
oikeudentuntoisestaan oikeudentuntoisestansa
|
oikeudentuntoisistaan oikeudentuntoisistansa
|
| illative
|
oikeudentuntoiseensa
|
oikeudentuntoisiinsa
|
| adessive
|
oikeudentuntoisellaan oikeudentuntoisellansa
|
oikeudentuntoisillaan oikeudentuntoisillansa
|
| ablative
|
oikeudentuntoiseltaan oikeudentuntoiseltansa
|
oikeudentuntoisiltaan oikeudentuntoisiltansa
|
| allative
|
oikeudentuntoiselleen oikeudentuntoisellensa
|
oikeudentuntoisilleen oikeudentuntoisillensa
|
| essive
|
oikeudentuntoisenaan oikeudentuntoisenansa
|
oikeudentuntoisinaan oikeudentuntoisinansa
|
| translative
|
oikeudentuntoisekseen oikeudentuntoiseksensa
|
oikeudentuntoisikseen oikeudentuntoisiksensa
|
| abessive
|
oikeudentuntoisettaan oikeudentuntoisettansa
|
oikeudentuntoisittaan oikeudentuntoisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
oikeudentuntoisineen oikeudentuntoisinensa
|