oikeusistuin

Finnish

Etymology

oikeus +‎ istuin

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keusˌistui̯n/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌis̠tui̯n]
  • Rhymes: -istuin
  • Syllabification(key): oi‧ke‧us‧is‧tuin
  • Hyphenation(key): oi‧keus‧istuin

Noun

oikeusistuin

  1. court of law, judicial court

Declension

Inflection of oikeusistuin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative oikeusistuin oikeusistuimet
genitive oikeusistuimen oikeusistuimien
oikeusistuinten
partitive oikeusistuinta oikeusistuimia
illative oikeusistuimeen oikeusistuimiin
singular plural
nominative oikeusistuin oikeusistuimet
accusative nom. oikeusistuin oikeusistuimet
gen. oikeusistuimen
genitive oikeusistuimen oikeusistuimien
oikeusistuinten
partitive oikeusistuinta oikeusistuimia
inessive oikeusistuimessa oikeusistuimissa
elative oikeusistuimesta oikeusistuimista
illative oikeusistuimeen oikeusistuimiin
adessive oikeusistuimella oikeusistuimilla
ablative oikeusistuimelta oikeusistuimilta
allative oikeusistuimelle oikeusistuimille
essive oikeusistuimena oikeusistuimina
translative oikeusistuimeksi oikeusistuimiksi
abessive oikeusistuimetta oikeusistuimitta
instructive — oikeusistuimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeusistuin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeusistuimeni oikeusistuimeni
accusative nom. oikeusistuimeni oikeusistuimeni
gen. oikeusistuimeni
genitive oikeusistuimeni oikeusistuimieni
oikeusistuinteni
partitive oikeusistuintani oikeusistuimiani
inessive oikeusistuimessani oikeusistuimissani
elative oikeusistuimestani oikeusistuimistani
illative oikeusistuimeeni oikeusistuimiini
adessive oikeusistuimellani oikeusistuimillani
ablative oikeusistuimeltani oikeusistuimiltani
allative oikeusistuimelleni oikeusistuimilleni
essive oikeusistuimenani oikeusistuiminani
translative oikeusistuimekseni oikeusistuimikseni
abessive oikeusistuimettani oikeusistuimittani
instructive — —
comitative — oikeusistuimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeusistuimesi oikeusistuimesi
accusative nom. oikeusistuimesi oikeusistuimesi
gen. oikeusistuimesi
genitive oikeusistuimesi oikeusistuimiesi
oikeusistuintesi
partitive oikeusistuintasi oikeusistuimiasi
inessive oikeusistuimessasi oikeusistuimissasi
elative oikeusistuimestasi oikeusistuimistasi
illative oikeusistuimeesi oikeusistuimiisi
adessive oikeusistuimellasi oikeusistuimillasi
ablative oikeusistuimeltasi oikeusistuimiltasi
allative oikeusistuimellesi oikeusistuimillesi
essive oikeusistuimenasi oikeusistuiminasi
translative oikeusistuimeksesi oikeusistuimiksesi
abessive oikeusistuimettasi oikeusistuimittasi
instructive — —
comitative — oikeusistuiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeusistuimemme oikeusistuimemme
accusative nom. oikeusistuimemme oikeusistuimemme
gen. oikeusistuimemme
genitive oikeusistuimemme oikeusistuimiemme
oikeusistuintemme
partitive oikeusistuintamme oikeusistuimiamme
inessive oikeusistuimessamme oikeusistuimissamme
elative oikeusistuimestamme oikeusistuimistamme
illative oikeusistuimeemme oikeusistuimiimme
adessive oikeusistuimellamme oikeusistuimillamme
ablative oikeusistuimeltamme oikeusistuimiltamme
allative oikeusistuimellemme oikeusistuimillemme
essive oikeusistuimenamme oikeusistuiminamme
translative oikeusistuimeksemme oikeusistuimiksemme
abessive oikeusistuimettamme oikeusistuimittamme
instructive — —
comitative — oikeusistuiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeusistuimenne oikeusistuimenne
accusative nom. oikeusistuimenne oikeusistuimenne
gen. oikeusistuimenne
genitive oikeusistuimenne oikeusistuimienne
oikeusistuintenne
partitive oikeusistuintanne oikeusistuimianne
inessive oikeusistuimessanne oikeusistuimissanne
elative oikeusistuimestanne oikeusistuimistanne
illative oikeusistuimeenne oikeusistuimiinne
adessive oikeusistuimellanne oikeusistuimillanne
ablative oikeusistuimeltanne oikeusistuimiltanne
allative oikeusistuimellenne oikeusistuimillenne
essive oikeusistuimenanne oikeusistuiminanne
translative oikeusistuimeksenne oikeusistuimiksenne
abessive oikeusistuimettanne oikeusistuimittanne
instructive — —
comitative — oikeusistuiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeusistuimensa oikeusistuimensa
accusative nom. oikeusistuimensa oikeusistuimensa
gen. oikeusistuimensa
genitive oikeusistuimensa oikeusistuimiensa
oikeusistuintensa
partitive oikeusistuintaan
oikeusistuintansa 		oikeusistuimiaan
oikeusistuimiansa
inessive oikeusistuimessaan
oikeusistuimessansa 		oikeusistuimissaan
oikeusistuimissansa
elative oikeusistuimestaan
oikeusistuimestansa 		oikeusistuimistaan
oikeusistuimistansa
illative oikeusistuimeensa oikeusistuimiinsa
adessive oikeusistuimellaan
oikeusistuimellansa 		oikeusistuimillaan
oikeusistuimillansa
ablative oikeusistuimeltaan
oikeusistuimeltansa 		oikeusistuimiltaan
oikeusistuimiltansa
allative oikeusistuimelleen
oikeusistuimellensa 		oikeusistuimilleen
oikeusistuimillensa
essive oikeusistuimenaan
oikeusistuimenansa 		oikeusistuiminaan
oikeusistuiminansa
translative oikeusistuimekseen
oikeusistuimeksensa 		oikeusistuimikseen
oikeusistuimiksensa
abessive oikeusistuimettaan
oikeusistuimettansa 		oikeusistuimittaan
oikeusistuimittansa
instructive — —
comitative — oikeusistuimineen
oikeusistuiminensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.