Finnish
Etymology
From Proto-Finnic *viimeinen, equivalent to viime + -inen.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋiːmei̯nen/, [ˈʋiːme̞i̯ne̞n]
- Rhymes: -iːmeinen
- Syllabification(key): vii‧mei‧nen
- Hyphenation(key): vii‧mei‧nen
Adjective
viimeinen (no comparative, superlative viimeisin)
- last, final
- Synonyms: (colloquial) vika, vikka, vimonen, vimppa
- Antonyms: ensimmäinen, (colloquial) eka
- toiseksi viimeinen ― second last
Kukaan ei ottanut viimeistä palaa.- None took the last piece.
- dying (pertaining to the moments before death)
Hänen viimeiset sanansa koskivat hänen äitiään.- His dying words were of his mother.
Usage notes
- Adjectives referring to positions further from the last can be formed by combining the translative form of the appropriate ordinal number and viimeinen (“last”):
- toiseksi viimeinen ― second last, second-to-last, next-to-last, penultimate
- kolmanneksi viimeinen ― third last, third to last, antepenultimate
- kymmenenneksi viimeinen ― tenth to last
- This adjective has a superlative form but no comparative form.[1]
Declension
| Inflection of viimeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
|
| nominative
|
viimeinen
|
viimeiset
|
| genitive
|
viimeisen
|
viimeisten
viimeisien
|
| partitive
|
viimeistä
|
viimeisiä
|
| illative
|
viimeiseen
|
viimeisiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeinen
|
viimeiset
|
| accusative
|
nom.
|
viimeinen
|
viimeiset
|
| gen.
|
viimeisen
|
| genitive
|
viimeisen
|
viimeisten
viimeisien
|
| partitive
|
viimeistä
|
viimeisiä
|
| inessive
|
viimeisessä
|
viimeisissä
|
| elative
|
viimeisestä
|
viimeisistä
|
| illative
|
viimeiseen
|
viimeisiin
|
| adessive
|
viimeisellä
|
viimeisillä
|
| ablative
|
viimeiseltä
|
viimeisiltä
|
| allative
|
viimeiselle
|
viimeisille
|
| essive
|
viimeisenä
|
viimeisinä
|
| translative
|
viimeiseksi
|
viimeisiksi
|
| abessive
|
viimeisettä
|
viimeisittä
|
| instructive
|
—
|
viimeisin
|
| comitative
|
— |
viimeisine
|
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeiseni
|
viimeiseni
|
| accusative
|
nom.
|
viimeiseni
|
viimeiseni
|
| gen.
|
viimeiseni
|
| genitive
|
viimeiseni
|
viimeisteni
viimeisieni
|
| partitive
|
viimeistäni
|
viimeisiäni
|
| inessive
|
viimeisessäni
|
viimeisissäni
|
| elative
|
viimeisestäni
|
viimeisistäni
|
| illative
|
viimeiseeni
|
viimeisiini
|
| adessive
|
viimeiselläni
|
viimeisilläni
|
| ablative
|
viimeiseltäni
|
viimeisiltäni
|
| allative
|
viimeiselleni
|
viimeisilleni
|
| essive
|
viimeisenäni
|
viimeisinäni
|
| translative
|
viimeisekseni
|
viimeisikseni
|
| abessive
|
viimeisettäni
|
viimeisittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
viimeisineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeisesi
|
viimeisesi
|
| accusative
|
nom.
|
viimeisesi
|
viimeisesi
|
| gen.
|
viimeisesi
|
| genitive
|
viimeisesi
|
viimeistesi
viimeisiesi
|
| partitive
|
viimeistäsi
|
viimeisiäsi
|
| inessive
|
viimeisessäsi
|
viimeisissäsi
|
| elative
|
viimeisestäsi
|
viimeisistäsi
|
| illative
|
viimeiseesi
|
viimeisiisi
|
| adessive
|
viimeiselläsi
|
viimeisilläsi
|
| ablative
|
viimeiseltäsi
|
viimeisiltäsi
|
| allative
|
viimeisellesi
|
viimeisillesi
|
| essive
|
viimeisenäsi
|
viimeisinäsi
|
| translative
|
viimeiseksesi
|
viimeisiksesi
|
| abessive
|
viimeisettäsi
|
viimeisittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
viimeisinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeisemme
|
viimeisemme
|
| accusative
|
nom.
|
viimeisemme
|
viimeisemme
|
| gen.
|
viimeisemme
|
| genitive
|
viimeisemme
|
viimeistemme
viimeisiemme
|
| partitive
|
viimeistämme
|
viimeisiämme
|
| inessive
|
viimeisessämme
|
viimeisissämme
|
| elative
|
viimeisestämme
|
viimeisistämme
|
| illative
|
viimeiseemme
|
viimeisiimme
|
| adessive
|
viimeisellämme
|
viimeisillämme
|
| ablative
|
viimeiseltämme
|
viimeisiltämme
|
| allative
|
viimeisellemme
|
viimeisillemme
|
| essive
|
viimeisenämme
|
viimeisinämme
|
| translative
|
viimeiseksemme
|
viimeisiksemme
|
| abessive
|
viimeisettämme
|
viimeisittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
viimeisinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeisenne
|
viimeisenne
|
| accusative
|
nom.
|
viimeisenne
|
viimeisenne
|
| gen.
|
viimeisenne
|
| genitive
|
viimeisenne
|
viimeistenne
viimeisienne
|
| partitive
|
viimeistänne
|
viimeisiänne
|
| inessive
|
viimeisessänne
|
viimeisissänne
|
| elative
|
viimeisestänne
|
viimeisistänne
|
| illative
|
viimeiseenne
|
viimeisiinne
|
| adessive
|
viimeisellänne
|
viimeisillänne
|
| ablative
|
viimeiseltänne
|
viimeisiltänne
|
| allative
|
viimeisellenne
|
viimeisillenne
|
| essive
|
viimeisenänne
|
viimeisinänne
|
| translative
|
viimeiseksenne
|
viimeisiksenne
|
| abessive
|
viimeisettänne
|
viimeisittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
viimeisinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
viimeisensä
|
viimeisensä
|
| accusative
|
nom.
|
viimeisensä
|
viimeisensä
|
| gen.
|
viimeisensä
|
| genitive
|
viimeisensä
|
viimeistensä
viimeisiensä
|
| partitive
|
viimeistään
viimeistänsä
|
viimeisiään
viimeisiänsä
|
| inessive
|
viimeisessään
viimeisessänsä
|
viimeisissään
viimeisissänsä
|
| elative
|
viimeisestään
viimeisestänsä
|
viimeisistään
viimeisistänsä
|
| illative
|
viimeiseensä
|
viimeisiinsä
|
| adessive
|
viimeisellään
viimeisellänsä
|
viimeisillään
viimeisillänsä
|
| ablative
|
viimeiseltään
viimeiseltänsä
|
viimeisiltään
viimeisiltänsä
|
| allative
|
viimeiselleen
viimeisellensä
|
viimeisilleen
viimeisillensä
|
| essive
|
viimeisenään
viimeisenänsä
|
viimeisinään
viimeisinänsä
|
| translative
|
viimeisekseen
viimeiseksensä
|
viimeisikseen
viimeisiksensä
|
| abessive
|
viimeisettään
viimeisettänsä
|
viimeisittään
viimeisittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
viimeisineen
viimeisinensä
|
|
Derived terms
References
Further reading