virehtiä

Ingrian

Etymology

From vireh- (“ripple”) +‎ -t- +‎ -iä.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋirehtiæ/, [ˈʋire̞hˌtʲiæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋirehtiæ/, [ˈʋire̞hˌtiæ]
  • Rhymes: -iæ
  • Hyphenation: vi‧reh‧ti‧ä

Verb

virehtiä

  1. (intransitive) to ripple; to tremble

Conjugation

Conjugation of virehtiä (type 7/oppia, t- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular virehin en virehi 1st singular oon virehtint, oon virehtinyt en oo virehtint, en oo virehtinyt
2nd singular virehit et virehi 2nd singular oot virehtint, oot virehtinyt et oo virehtint, et oo virehtinyt
3rd singular virehtii ei virehi 3rd singular ono virehtint, ono virehtinyt ei oo virehtint, ei oo virehtinyt
1st plural virehimmä emmä virehi 1st plural oomma virehtinneet emmä oo virehtinneet
2nd plural virehittä että virehi 2nd plural ootta virehtinneet että oo virehtinneet
3rd plural virehtiit1), virehtivät2), virehittää evät virehi, ei virehitä 3rd plural ovat virehtinneet evät oo virehtinneet, ei oo virehitty
impersonal virehittää ei virehitä impersonal ono virehitty ei oo virehitty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular virehin en virehtint, en virehtinyt 1st singular olin virehtint, olin virehtinyt en olt virehtint, en olt virehtinyt
2nd singular virehit et virehtint, et virehtinyt 2nd singular olit virehtint, olit virehtinyt et olt virehtint, et olt virehtinyt
3rd singular virehti ei virehtint, ei virehtinyt 3rd singular oli virehtint, oli virehtinyt ei olt virehtint, ei olt virehtinyt
1st plural virehimmä emmä virehtinneet 1st plural olimma virehtinneet emmä olleet virehtinneet
2nd plural virehittä että virehtinneet 2nd plural olitta virehtinneet että olleet virehtinneet
3rd plural virehtiit1), virehtivät2), virehittii evät virehtinneet, ei virehitty 3rd plural olivat virehtinneet evät olleet virehtinneet, ei olt virehitty
impersonal virehittii ei virehitty impersonal oli virehitty ei olt virehitty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular virehtisin en virehtis 1st singular olisin virehtint, olisin virehtinyt en olis virehtint, en olis virehtinyt
2nd singular virehtisit, virehtiist1) et virehtis 2nd singular olisit virehtint, olisit virehtinyt et olis virehtint, et olis virehtinyt
3rd singular virehtis ei virehtis 3rd singular olis virehtint, olis virehtinyt ei olis virehtint, ei olis virehtinyt
1st plural virehtisimmä emmä virehtis 1st plural olisimma virehtinneet emmä olis virehtinneet
2nd plural virehtisittä että virehtis 2nd plural olisitta virehtinneet että olis virehtinneet
3rd plural virehtisiit1), virehtisivät2), virehittäis evät virehtis, ei virehittäis 3rd plural olisivat virehtinneet evät olis virehtinneet, ei olis virehitty
impersonal virehittäis ei virehittäis impersonal olis virehitty ei olis virehitty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular virehi elä virehi 2nd singular oo virehtint, oo virehtinyt elä oo virehtint, elä oo virehtinyt
3rd singular virehtikköö elköö virehtikö 3rd singular olkoo virehtint, olkoo virehtinyt elköö olko virehtint, elköö olko virehtinyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural virehtikkää elkää virehtikö 2nd plural olkaa virehtinneet elkää olko virehtinneet
3rd plural virehtikkööt elkööt virehtikö, elköö virehittäkö 3rd plural olkoot virehtinneet elkööt olko virehtinneet, elköö olko virehitty
impersonal virehittäköö elköö virehittäkö impersonal olkoo virehitty elköö olko virehitty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular virehtinen en virehtine
2nd singular virehtinet et virehtine
3rd singular virehtinnöö ei virehtine
1st plural virehtinemmä emmä virehtine
2nd plural virehtinettä että virehtine
3rd plural virehtinnööt evät virehtine, ei virehittäne
impersonal virehittänöö ei virehittäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st virehtiä present virehtivä virehittävä
2nd inessive virehties past virehtint, virehtinyt virehitty
instructive virehtien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (virehtikkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative virehtimmää
inessive virehtimäs
elative virehtimäst
abessive virehtimätä
4th nominative virehtimiin
partitive virehtimistä, virehtimist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 669
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.