katos

Balinese

Etymology

From Old Javanese twas (“hardness; core, heart”) with possibly the prefix ka-.

Adjective

katos (Balinese script ᬓᬢᭀᬲ᭄)

  1. hard

Further reading

  • “katos” in Balinese–Indonesian Dictionary [Kamus Bahasa Bali–Indonesia], Denpasar, Indonesia: The Linguistic Center of Bali Province [Balai Bahasa Provinsi Bali].

Choctaw

Etymology

From Spanish gatos (“cats”).

Pronunciation

  • IPA(key): /kátos/

Noun

katos (transcription kátos, alienable)

  1. cat

Declension

absolute nominative accusative oblique
neutral katos katosat katosa̱ katosak
contrastive katosakō katosakōsh katosako̱ katosakakō
katosato katosano
focus katosō katosakō
katosōsh katoso̱
-ma
"that, there" 		-pa
"this, here" 		-kia
"also, too" 		-ba
"only" 		-ōk
"but" 		-akhī
pejorative
katosma katospa katos(ak)kia katosba katosōk katosakhī
possessive (alienable) singular paucal plural
first-person ("my, our") a̱katos pi̱katos hapi̱katos
second-person ("thy, your") chi̱katos hachi̱katos
third-person ("his, her,
its, their") 		i̱katos

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑtos/, [ˈkɑ̝t̪o̞s̠]
  • Rhymes: -ɑtos
  • Syllabification(key): ka‧tos
  • Hyphenation(key): ka‧tos

Etymology 1

From Proto-Finnic *kat'os. Equivalent to kattaa (“to cover”) +‎ -os.

Noun

katos

  1. shed that has at least one wall missing
  2. shelter (roofed structure that provides cover for weather)
  3. canopy (high cover providing shelter, such as a cloth supported above an object, particularly over a bed)
  4. pentice, canopy (extension of a building's roof)
Usage notes

An enclosed shed is called vaja, lato or liiteri.

Declension
Inflection of katos (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative katos katokset
genitive katoksen katosten
katoksien
partitive katosta katoksia
illative katokseen katoksiin
singular plural
nominative katos katokset
accusative nom. katos katokset
gen. katoksen
genitive katoksen katosten
katoksien
partitive katosta katoksia
inessive katoksessa katoksissa
elative katoksesta katoksista
illative katokseen katoksiin
adessive katoksella katoksilla
ablative katokselta katoksilta
allative katokselle katoksille
essive katoksena katoksina
translative katokseksi katoksiksi
abessive katoksetta katoksitta
instructive — katoksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of katos (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative katokseni katokseni
accusative nom. katokseni katokseni
gen. katokseni
genitive katokseni katosteni
katoksieni
partitive katostani katoksiani
inessive katoksessani katoksissani
elative katoksestani katoksistani
illative katokseeni katoksiini
adessive katoksellani katoksillani
ablative katokseltani katoksiltani
allative katokselleni katoksilleni
essive katoksenani katoksinani
translative katoksekseni katoksikseni
abessive katoksettani katoksittani
instructive — —
comitative — katoksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative katoksesi katoksesi
accusative nom. katoksesi katoksesi
gen. katoksesi
genitive katoksesi katostesi
katoksiesi
partitive katostasi katoksiasi
inessive katoksessasi katoksissasi
elative katoksestasi katoksistasi
illative katokseesi katoksiisi
adessive katoksellasi katoksillasi
ablative katokseltasi katoksiltasi
allative katoksellesi katoksillesi
essive katoksenasi katoksinasi
translative katokseksesi katoksiksesi
abessive katoksettasi katoksittasi
instructive — —
comitative — katoksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative katoksemme katoksemme
accusative nom. katoksemme katoksemme
gen. katoksemme
genitive katoksemme katostemme
katoksiemme
partitive katostamme katoksiamme
inessive katoksessamme katoksissamme
elative katoksestamme katoksistamme
illative katokseemme katoksiimme
adessive katoksellamme katoksillamme
ablative katokseltamme katoksiltamme
allative katoksellemme katoksillemme
essive katoksenamme katoksinamme
translative katokseksemme katoksiksemme
abessive katoksettamme katoksittamme
instructive — —
comitative — katoksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative katoksenne katoksenne
accusative nom. katoksenne katoksenne
gen. katoksenne
genitive katoksenne katostenne
katoksienne
partitive katostanne katoksianne
inessive katoksessanne katoksissanne
elative katoksestanne katoksistanne
illative katokseenne katoksiinne
adessive katoksellanne katoksillanne
ablative katokseltanne katoksiltanne
allative katoksellenne katoksillenne
essive katoksenanne katoksinanne
translative katokseksenne katoksiksenne
abessive katoksettanne katoksittanne
instructive — —
comitative — katoksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative katoksensa katoksensa
accusative nom. katoksensa katoksensa
gen. katoksensa
genitive katoksensa katostensa
katoksiensa
partitive katostaan
katostansa 		katoksiaan
katoksiansa
inessive katoksessaan
katoksessansa 		katoksissaan
katoksissansa
elative katoksestaan
katoksestansa 		katoksistaan
katoksistansa
illative katokseensa katoksiinsa
adessive katoksellaan
katoksellansa 		katoksillaan
katoksillansa
ablative katokseltaan
katokseltansa 		katoksiltaan
katoksiltansa
allative katokselleen
katoksellensa 		katoksilleen
katoksillensa
essive katoksenaan
katoksenansa 		katoksinaan
katoksinansa
translative katoksekseen
katokseksensa 		katoksikseen
katoksiksensa
abessive katoksettaan
katoksettansa 		katoksittaan
katoksittansa
instructive — —
comitative — katoksineen
katoksinensa
Coordinate terms
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Second person singular imperative present of dialectal kattoa, kahtoa (cf. standard katsoa (“to look”)) with a final clitic -s added. The medial t results from consonant gradation in these dialects.

Verb

katos

  1. (colloquial or dialectal) second-person singular present imperative of katsoa
Synonyms

Anagrams

Ilocano

Noun

katós

  1. knock on the head

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kat'os, equivalent to kattaa (“to cover”) +‎ -os. Cognates include Finnish katos and Estonian katus.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑtos/, [ˈkɑto̞z̠]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑtos/, [ˈkɑd̥o̞ʒ̥]
  • Rhymes: -ɑtos
  • Hyphenation: ka‧tos

Noun

katos

  1. shed
Declension
Declension of katos (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative katos katokset
genitive katoksen katoksiin
partitive katosta, katost katoksia
illative katoksee katoksii
inessive katoksees katoksiis
elative katoksest katoksist
allative katokselle katoksille
adessive katokseel katoksiil
ablative katokselt katoksilt
translative katokseks katoksiks
essive katoksenna, katokseen katoksinna, katoksiin
exessive1) katoksent katoksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑtosːɑ/, [ˈkɑto̞s̠ː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑtos/, [ˈkɑd̥o̞ʒ̥]
  • Rhymes: -ɑtosː, -ɑtos
  • Hyphenation: ka‧tos

Noun

katos

  1. inessive singular of katto

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 120
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.