karata

See also: Karata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kargait'ak. Cognate with Estonian kargama (“to jump, hop”), Karelian karata, Livonian kargõ (“to jump”), Ludian kargaita (“to run”), Veps kargata (“to dance”) and Votic kargõtõ.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑrɑtɑˣ/, [ˈkɑ̝rɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrɑtɑ
  • Syllabification(key): ka‧ra‧ta
  • Hyphenation(key): ka‧ra‧ta

Verb

karata (intransitive)

  1. to escape, run away, flee, fly (from captivity)
    Rangaistusvanki karkasi vankilasta.
    The convict escaped from the prison.
  2. to run off, make off, abscond
    Myyjän käräyttämä vanha nainen karkasi tavaroidensa kanssa kaupasta juuri, kun vartija tuli paikalle.
    The old lady caught by a salesperson ran off from the shop with the goods just as the guard arrived.
  3. to elope
    Mies karkasi rakastettunsa kanssa.
    The man eloped with his beloved.
  4. (military) to desert
    Muutama amerikkalainen karkasi vihollisen puolelle.
    A few Americans deserted to the enemy side.
  5. (pesäpallo) to advance to the next base as a baserunner even though there was no hit or even a swing, and successfully do so without being put out by the outfielding team
  6. (archaic) to leap, charge

Usage notes

  • (to escape): Sometimes synonymous with paeta, but see the usage notes there.

Conjugation

Inflection of karata (Kotus type 73*D/salata, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkaan en karkaa 1st sing. olen karannut en ole karannut
2nd sing. karkaat et karkaa 2nd sing. olet karannut et ole karannut
3rd sing. karkaa ei karkaa 3rd sing. on karannut ei ole karannut
1st plur. karkaamme emme karkaa 1st plur. olemme karanneet emme ole karanneet
2nd plur. karkaatte ette karkaa 2nd plur. olette karanneet ette ole karanneet
3rd plur. karkaavat eivät karkaa 3rd plur. ovat karanneet eivät ole karanneet
passive karataan ei karata passive on karattu ei ole karattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkasin en karannut 1st sing. olin karannut en ollut karannut
2nd sing. karkasit et karannut 2nd sing. olit karannut et ollut karannut
3rd sing. karkasi ei karannut 3rd sing. oli karannut ei ollut karannut
1st plur. karkasimme emme karanneet 1st plur. olimme karanneet emme olleet karanneet
2nd plur. karkasitte ette karanneet 2nd plur. olitte karanneet ette olleet karanneet
3rd plur. karkasivat eivät karanneet 3rd plur. olivat karanneet eivät olleet karanneet
passive karattiin ei karattu passive oli karattu ei ollut karattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkaisin en karkaisi 1st sing. olisin karannut en olisi karannut
2nd sing. karkaisit et karkaisi 2nd sing. olisit karannut et olisi karannut
3rd sing. karkaisi ei karkaisi 3rd sing. olisi karannut ei olisi karannut
1st plur. karkaisimme emme karkaisi 1st plur. olisimme karanneet emme olisi karanneet
2nd plur. karkaisitte ette karkaisi 2nd plur. olisitte karanneet ette olisi karanneet
3rd plur. karkaisivat eivät karkaisi 3rd plur. olisivat karanneet eivät olisi karanneet
passive karattaisiin ei karattaisi passive olisi karattu ei olisi karattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. karkaa älä karkaa 2nd sing. — —
3rd sing. karatkoon älköön karatko 3rd sing. olkoon karannut älköön olko karannut
1st plur. karatkaamme älkäämme karatko 1st plur. — —
2nd plur. karatkaa älkää karatko 2nd plur. — —
3rd plur. karatkoot älkööt karatko 3rd plur. olkoot karanneet älkööt olko karanneet
passive karattakoon älköön karattako passive olkoon karattu älköön olko karattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karannen en karanne 1st sing. lienen karannut en liene karannut
2nd sing. karannet et karanne 2nd sing. lienet karannut et liene karannut
3rd sing. karannee ei karanne 3rd sing. lienee karannut ei liene karannut
1st plur. karannemme emme karanne 1st plur. lienemme karanneet emme liene karanneet
2nd plur. karannette ette karanne 2nd plur. lienette karanneet ette liene karanneet
3rd plur. karannevat eivät karanne 3rd plur. lienevät karanneet eivät liene karanneet
passive karattaneen ei karattane passive lienee karattu ei liene karattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st karata present karkaava karattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karatakseni karataksemme
2nd karataksesi karataksenne
3rd karatakseen
karataksensa
past karannut karattu
2nd inessive2 karatessa karattaessa agent4 karkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karatessani karatessamme
2nd karatessasi karatessanne
3rd karatessaan
karatessansa
negative karkaamaton
instructive karaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive karkaamassa —
elative karkaamasta —
illative karkaamaan —
adessive karkaamalla —
abessive karkaamatta —
instructive karkaaman karattaman
4th3 verbal noun karkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karkaamaisillani karkaamaisillamme
2nd karkaamaisillasi karkaamaisillanne
3rd karkaamaisillaan
karkaamaisillansa

Derived terms

nouns
verbs

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kargait'ak. Cognates include Finnish karata and Estonian kargada.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑrɑtɑ/, [ˈkɑrɑt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑrɑtɑ/, [ˈkɑrɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑrɑt, -ɑrɑtɑ
  • Hyphenation: ka‧ra‧ta

Verb

karata

  1. (intransitive) to flee
  2. (rare) synonym of tiukkaa (“to play”)
  3. (rare) synonym of tantsia (“to dance”)
Conjugation
Conjugation of karata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular karkaan en karkaa 1st singular oon karant, oon karannut en oo karant, en oo karannut
2nd singular karkaat et karkaa 2nd singular oot karant, oot karannut et oo karant, et oo karannut
3rd singular karkajaa ei karkaa 3rd singular ono karant, ono karannut ei oo karant, ei oo karannut
1st plural karkaamma emmä karkaa 1st plural oomma karanneet emmä oo karanneet
2nd plural karkaatta että karkaa 2nd plural ootta karanneet että oo karanneet
3rd plural karkajaat1), karkaavat2), karataa evät karkaa, ei karata 3rd plural ovat karanneet evät oo karanneet, ei oo karattu
impersonal karataa ei karata impersonal ono karattu ei oo karattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular karkaisin en karant, en karannut 1st singular olin karant, olin karannut en olt karant, en olt karannut
2nd singular karkaisit, karkaist1) et karant, et karannut 2nd singular olit karant, olit karannut et olt karant, et olt karannut
3rd singular karkais ei karant, ei karannut 3rd singular oli karant, oli karannut ei olt karant, ei olt karannut
1st plural karkaisimma emmä karanneet 1st plural olimma karanneet emmä olleet karanneet
2nd plural karkaisitta että karanneet 2nd plural olitta karanneet että olleet karanneet
3rd plural karkaisiit1), karkaisivat2), karattii evät karanneet, ei karattu 3rd plural olivat karanneet evät olleet karanneet, ei olt karattu
impersonal karattii ei karattu impersonal oli karattu ei olt karattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular karkajaisin en karkajais 1st singular olisin karant, olisin karannut en olis karant, en olis karannut
2nd singular karkajaisit, karkajaist1) et karkajais 2nd singular olisit karant, olisit karannut et olis karant, et olis karannut
3rd singular karkajais ei karkajais 3rd singular olis karant, olis karannut ei olis karant, ei olis karannut
1st plural karkajaisimma emmä karkajais 1st plural olisimma karanneet emmä olis karanneet
2nd plural karkajaisitta että karkajais 2nd plural olisitta karanneet että olis karanneet
3rd plural karkajaisiit1), karkajaisivat2), karattais evät karkajais, ei karattais 3rd plural olisivat karanneet evät olis karanneet, ei olis karattu
impersonal karattais ei karattais impersonal olis karattu ei olis karattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular karkaa elä karkaa 2nd singular oo karant, oo karannut elä oo karant, elä oo karannut
3rd singular karatkoo elköö karatko 3rd singular olkoo karant, olkoo karannut elköö olko karant, elköö olko karannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural karatkaa elkää karatko 2nd plural olkaa karanneet elkää olko karanneet
3rd plural karatkoot elkööt karatko, elköö karattako 3rd plural olkoot karanneet elkööt olko karanneet, elköö olko karattu
impersonal karattakkoo elköö karattako impersonal olkoo karattu elköö olko karattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular karannen en karanne
2nd singular karannet et karanne
3rd singular karannoo ei karanne
1st plural karannemma emmä karanne
2nd plural karannetta että karanne
3rd plural karannoot evät karanne, ei karattane
impersonal karattannoo ei karattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st karata present karkaava karattava
2nd inessive karatees past karant, karannut karattu
instructive karaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (karatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative karkaamaa
inessive karkaamaas
elative karkaamast
abessive karkaamata
4th nominative karkaamiin
partitive karkaamista, karkaamist
Synonyms
Derived terms

Etymology 2

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑrɑtɑ/, [ˈkɑrɑt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑrɑtɑ/, [ˈkɑrɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑrɑt, -ɑrɑtɑ
  • Hyphenation: ka‧ra‧ta

Verb

karata

  1. (rare) synonym of karaissa
Conjugation
Conjugation of karata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular karkaan en karkaa 1st singular oon karant, oon karannut en oo karant, en oo karannut
2nd singular karkaat et karkaa 2nd singular oot karant, oot karannut et oo karant, et oo karannut
3rd singular karkajaa ei karkaa 3rd singular ono karant, ono karannut ei oo karant, ei oo karannut
1st plural karkaamma emmä karkaa 1st plural oomma karanneet emmä oo karanneet
2nd plural karkaatta että karkaa 2nd plural ootta karanneet että oo karanneet
3rd plural karkajaat1), karkaavat2), karataa evät karkaa, ei karata 3rd plural ovat karanneet evät oo karanneet, ei oo karattu
impersonal karataa ei karata impersonal ono karattu ei oo karattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular karkaisin en karant, en karannut 1st singular olin karant, olin karannut en olt karant, en olt karannut
2nd singular karkaisit, karkaist1) et karant, et karannut 2nd singular olit karant, olit karannut et olt karant, et olt karannut
3rd singular karkais ei karant, ei karannut 3rd singular oli karant, oli karannut ei olt karant, ei olt karannut
1st plural karkaisimma emmä karanneet 1st plural olimma karanneet emmä olleet karanneet
2nd plural karkaisitta että karanneet 2nd plural olitta karanneet että olleet karanneet
3rd plural karkaisiit1), karkaisivat2), karattii evät karanneet, ei karattu 3rd plural olivat karanneet evät olleet karanneet, ei olt karattu
impersonal karattii ei karattu impersonal oli karattu ei olt karattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular karkajaisin en karkajais 1st singular olisin karant, olisin karannut en olis karant, en olis karannut
2nd singular karkajaisit, karkajaist1) et karkajais 2nd singular olisit karant, olisit karannut et olis karant, et olis karannut
3rd singular karkajais ei karkajais 3rd singular olis karant, olis karannut ei olis karant, ei olis karannut
1st plural karkajaisimma emmä karkajais 1st plural olisimma karanneet emmä olis karanneet
2nd plural karkajaisitta että karkajais 2nd plural olisitta karanneet että olis karanneet
3rd plural karkajaisiit1), karkajaisivat2), karattais evät karkajais, ei karattais 3rd plural olisivat karanneet evät olis karanneet, ei olis karattu
impersonal karattais ei karattais impersonal olis karattu ei olis karattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular karkaa elä karkaa 2nd singular oo karant, oo karannut elä oo karant, elä oo karannut
3rd singular karatkoo elköö karatko 3rd singular olkoo karant, olkoo karannut elköö olko karant, elköö olko karannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural karatkaa elkää karatko 2nd plural olkaa karanneet elkää olko karanneet
3rd plural karatkoot elkööt karatko, elköö karattako 3rd plural olkoot karanneet elkööt olko karanneet, elköö olko karattu
impersonal karattakkoo elköö karattako impersonal olkoo karattu elköö olko karattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular karannen en karanne
2nd singular karannet et karanne
3rd singular karannoo ei karanne
1st plural karannemma emmä karanne
2nd plural karannetta että karanne
3rd plural karannoot evät karanne, ei karattane
impersonal karattannoo ei karattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st karata present karkaava karattava
2nd inessive karatees past karant, karannut karattu
instructive karaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (karatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative karkaamaa
inessive karkaamaas
elative karkaamast
abessive karkaamata
4th nominative karkaamiin
partitive karkaamista, karkaamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 135

Swahili

Etymology

Borrowed from Portuguese carta. Doublet of karatasi.

Pronunciation

  • Audio (Kenya):(file)

Noun

karata class IX (plural karata class X)

  1. playing card

See also

Playing cards in Swahili · karata za kucheza (layout · text)
ree, rea, rei mbili tatu nne tano sita saba
nane tisa kumi ghulamu, mzungu wa tatu malkia, mzungu wa pili, bibi mfalme, mzungu wa nne, basha jokari
Suits in Swahili · ng'anda (see also: karata, karata za kucheza) (layout · text)
makopa uru shupaza, majembe pao, pau, karanga, mavi ya mbuzi
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.